Kaupan uudet kierrokset – kiertotaloudesta bisnestä


19.9.2025
Kaupan vastuullisuusaamupäivän paneelissa kuultiin kokemuksia kiertotaloudesta kolmesta eri näkökulmasta. Partioaitan Markus Mäkinen, UFF:n Virve Groning ja Tori.fi:n Jenni Tuomisto kertoivat kiertotaloudesta bisneksen kannalta.
Kiertotalous on kuuma peruna niin yritysten arjessa kuin mediassakin, ja se on vakiinnuttanut paikkansa myös päätöksenteossa. Kiertokauppa on jo muuttanut liiketoimintamalleja ja kuluttajien roolia. Miten käytetty tavara saadaan käännettyä kaupaksi ja onko kiertotalous avain menestyvään bisnekseen?
Pitääkö aina ostaa uutta?
Mäkinen, Groning ja Tuomisto ovat yhtä mieltä siitä, että tänä päivänä uuden ostaminen ei ole ainoa vaihtoehto.
UFF:n toimintamalli pohjautuu siihen, että käytetylle tavaralle löytyy uusi käyttökohde. Suurin osa kaikista kerätyistä tavaroista saadaan uudelleenkäyttöön, mutta vain murto-osa Suomessa. Tarkka lajittelu, kategorisointi ja tuoteluokittelu ovat toiminnan pohja ja määrittelevät, mihin tuote päätyy.
Partioaitta tunnetaan perinteisenä uuden tavaran kauppana, mutta kierrätetyt tuotteet ovat osa yrityksen toimintaa uuden tavaran rinnalla.
“Käytetyssä tavarassa saatavuus luonnollisesti vaihtelee sen mukaan, mitä tuotteita asiakkaat meille toimittavat. Me tarjoamme sujuvasti rinnakkain uutta ja vanhaa, ja asiakas voi tehdä päätöksen”, kuvailee Mäkinen Partioaitan toimintaa.
Tuomisto puolestaan kertoo, että lukuja tarkasteltaessa käytetylle tavaralle on vahva markkina.
Tori.fi-kävijät mitataan miljoonissa.
Asiakkaan muuttunut rooli
UFF:n toiminta perustuu käytetyn tavaran lahjoituksiin, Tori.fi puolestaan kuluttajien omiin ilmoituksiin ja Partioaitan second hand -puoli toimii tuotteilla, jotka kuluttajat myyvät Partioaitalle. Lähtökohta on siis se, että kuluttaja on aktiivinen toimija, joka käy läpi kaappinsa ja toimittaa tuotteet tavalla tai toisella kiertoon.
Liiketoiminnaksi kiertotalouden saa muuttumaan, kun kierrätys on kuluttajalle riittävän helppo toteuttaa, sillä volyymia tarvitaan. Tavaran pois heittämisen tai kaapissa pitämisen tulisi olla vähemmän houkuttelevaa kuin kiertoon pistäminen ja kierrättämisen palkitsevaa.
“Kodeissa säilötään edelleen huomattavat määrät käyttämätöntä tavaraa. Meidän täytyy edelleen miettiä, miten tuotteiden kiertoon laittaminen saadaan yhä helpommaksi ja sujuvammaksi”, sanoo Groning.
“Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että alustamme käyttäjät ymmärtävät ajoituksen ja markkinoinnin merkityksen – kuluttajista on tullut putiikin pitäjiä. Tuotteet tulisi myydä oikea-aikaisesti, kuvauksen täytyy olla riittävä ja hinnoittelun järkevä. Lumilautaa ei kannata laittaa myyntiin kesällä”, selittää Tuomisto.
Käytetyn ostamisen puolestaan täytyy olla yhtä vaivatonta ja luotettavaa kuin muunkin kaupankäynnin ja toimintojen pitää vastata kuluttajien odotuksiin. Nyt halutaan ostaa verkosta, eli kiertotalouskaupankin pitää olla siellä. Myös verkossa maksamisen tulee olla helppoa.
Uusi normaali
Viime vuosina yleinen suhtautuminen second hand -tuotteisiin on muuttunut. Niistä puhutaan positiivisemmin ja käytettyjen tavaroiden metsästäminen voi olla jopa harrastus. Uutta tavaraa edullisemmat hinnat ratkaisevat monesti ostopäätöksen. Asennemuutoksen myötä on selvää, että kiertotalous on mahdollisuus rakentaa menestyvää bisnestä.
“Olemme siirtymässä siihen, että muutkin kuin autot, puhelimet ja asunnot ostetaan itsestäänselvyytenä käytettyinä. Käyttömaailma pitää rakentaa sellaiseksi, että on epärelevanttia, onko tuote uusi vai käytetty. Osa kiertokaupasta on vahvasti myös markkinointia – me haluamme näyttäytyä edelläkävijöitä”, pohtii Mäkinen.
“Käytettyjen tuotteiden ostamisesta on tullut näkyvämpää. Kun kierrättämistä kokeillaan ja kokemus on hyvä, siitä puhutaan ja seuraa positiivinen kierre. Olemme siinä pisteessä, että pian käytettyä tavaraa ei tarvitse enää tyrkyttää”, painottaa myös Tuomisto ja jatkaa:
“Kauppa on käynyt läpi historian isoja muutoksia. Ensimmäisenä verkkokauppaan lähteneet saivat aikoinaan huomattavaa etumatkaa. Tässä on kyse samasta asiasta. Ellet itse ota ensimmäistä askelta, joku muu kyllä ottaa.”
Erikoiskaupan liitto järjesti Kaupan vastuullisuusaamupäivän 18.9. yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.