Uutinen

Ketosta tuli Suomen viranomaisten mielestä ongelma – ”Yhtäkkiä käyttöön otettu tulkinta aiheuttaa kaupoille kustannuksia”

Ketosta tuli Suomen viranomaisten mielestä ongelma – ”Yhtäkkiä käyttöön otettu tulkinta aiheuttaa kaupoille kustannuksia”

Keto-tuotteille on varattu myymälöissä omia osioitaan.
Teksti Sami Sykkö, kuva Mika Rönkkö
Share

17.1.2023

Share

Suomen Ruokavirasto on linjannut, että keto-sana kielletään elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa. Kun viittaus ketogeeniseen ruokavalioon kielletään, terveystuotekauppiaiden mukaan on vaarana, että tiettyjen elintarvikkeiden maahantuonti saattaa loppua kokonaan.


Vuosia Suomessakin on myyty tuotteita, jotka soveltuvat ketogeeniseen ruokavalioon. Siinä pyritään hiilihydraattien vähentämiseen ja hyvien rasvojen ja proteiinien lisäämiseen. Nyt viittaukset keto-sanaan elintarvikkeiden pakkauksissa aiotaan kuitenkin kieltää.

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton saaman tiedon mukaan Ruokavirasto on linjannut, ettei ketogeeniseen ruokavalioon viittaavaa keto-sanaa saa jatkossa käyttää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa.

”Tämä on mahdoton toteuttaa yksin Suomessa. Markkinat ovat niin isot ja tuotteita on niin valtavasti, että tällainen päätös pitää tehdä Euroopan unionin tasolla ja lainsäädännön tulkinnan pitää olla yhteinen kaikissa jäsenmaissa”, sanoo Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitosta.

Liiton tiedossa on jo ensimmäinen tapaus maahantuonnin yhteydessä, jossa keto-sana on jouduttu poistamaan elintarvikkeen pakkauksesta, jotta tuotteita saa myydä Suomessa. Kauppiaille kiellosta voi koitua iso ongelma.

”Suomen markkinoilla on yli 100 elintarviketta, joiden pakkauksissa mainitaan keto-sana. Keto-sana esiintyy kekseissä, leivontatuotteissa, patukoissa, leivissä, suklaissa, ravintolisissä, hilloissa ja soseissa, mysleissä ja granoloissa, proteiinijauhoissa, kalorittomissa makeuttajissa ja jäätelöissä”, Rönkkö kertoo.

Keto-sana saattaa esiintyä myös osana elintarvikkeen nimeä. Suomessa myydään keto-pizzajauhoa, keto-piparkakkuja, keto-granolaa, keto-proteiinipatukkoja ja keto-keksejä.  Ketogeeniseen ruokavalioon saatetaan viitata myös tuotteen pakkauksessa. Suurin osa näistä elintarvikkeista tulee Suomeen muista EU-maista, kuten Hollannista, Puolasta ja Belgiasta, mutta myös Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista.

”Suomen viranomaisen tulkinnan myötä nämä elintarvikkeet ovat nyt joutumassa ongelmiin, ja osan maahantuonti saattaa loppua kokonaan”, Rönkkö sanoo.

Pienestä ruokamaailman ilmiöstä ei ole kyse. Kansainvälisen Market Research Future -markkinatutkimusyrityksen arvion mukaan ketogeenisen ruokavalion markkina kasvaa maailmassa noin 16 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 ”keto”-sana oli googlatuin ruokavalioihin liittyvä aihe maailmassa.

Suurimman osan keto-sanan sisältämistä elintarvikkeista valmistavat kansainväliset brändit, mutta myös Suomessa on yrityksiä, joiden liiketoiminta on perustunut keto-tuotteisiin.

”Suomessa kehitettyjä ja valmistettuja ketogeeniseen ruokavalioon suunniteltuja elintarvikkeita ovat muun muassa erilaiset leivontatuotteet, jäätelöt, ravintolisät ja proteiinipatukat.”

Rönkön mukaan Ruokaviraston uusi tulkinta on ongelmallinen, sillä se saattaa muodostaa kaupan esteen Suomeen tuotaville keto-tuotteille.

”Lisäksi keto-tuotteisiin liittyvä tuotekehitys ja vienti tulevat vaikeutumaan Suomessa.”

Miten kuluttaja voi jatkossa löytää keto-tuotteita?

Osa elintarvikemyymälöistä ja verkkokaupoista on rakentanut keto-tuotteille omia keto-osioita. Rönkön mukaan kuluttajien on jatkossa vaikea löytää ketogeeniseen ruokavalioon liittyviä elintarvikkeita.

”Lokakuussa Tulli ilmoitti puuttuvansa maahantuonnin yhteydessä keto-sanan käyttöön. Tulli sai ohjeistuksen kesällä Ruokavirastosta. Ruokavirastosta sen sijaan ilmoitettiin meille, että keto-linjausta voisi vielä kommentoida, kun ohjeistus tulee laajemmin toimijoille nähtäväksi. ”

Rönkkö sanoo, että Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto toivoo, että jatkossa näin merkittävissä linjauksissa toimijoita kuultaisiin aikaisemmin ja toimijoille annettaisiin riittävästi siirtymäaikaa. Hän myös huomauttaa, että säännöt tulisivat olla samat kaikkialla EU:ssa.

”Näin Suomen rajalle ei rakennu kaupan estettä.”

Lisäksi käyttöön otettu tulkinta aiheuttaa Rönkön mukaan yrityksille kustannuksia, markkinatilanteen ennakoimatonta muutosta, mahdollisesti takaisinvetoja ja turhaa hävikkiä.