Uutinen

Erikoiskaupan tulevaisuus on panostamista omaleimaisuuteen, digitaalisuuteen ja kiertotalouteen

Erikoiskaupan tulevaisuus on panostamista omaleimaisuuteen, digitaalisuuteen ja kiertotalouteen

Tampereen yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitronen haastaa panostamaan erikoiskaupan uudistamiseen.
Teksti Miia Savaspuro
Share

7.3.2023

Share

Erikoiskaupan pitää uudistua, jotta se pystyy houkuttelemaan nuoria alalle ja pärjäämään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Työelämäprofessori Lasse Mitrosen mielestä kivijalan ja verkkokaupan saumattomassa yhdistämisessä Suomella on vielä parannettavaa.


Kaupan ala hakee nyt uutta suuntaa globaalien kriisien jälkimainingeissa. Korkeiden energiakustannusten ja inflaation lisäksi alaa haastavat työvoimapula, kuluttajien nopeasti muuttuvat ja kasvavat vaatimukset, vastuullisuuskysymykset ja uusien teknologioiden omaksuminen. Kauppaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitronen sanoo, että kauppa elää tällä hetkellä välitilassa: vanhaan ei ole paluuta mutta uuttakaan ei vielä täysin ymmärretä. Kivijalka, verkkokauppa, kaikkialle kurottavat digitaaliset alustat, kriittiset asiakkaat ja niukkenevat resurssit asettavat erikoiskaupan ahtaaseen rakoon, jossa on luotava itsensä uudelleen.

”Markkinat pirstaloituvat entistä enemmän ja asiakkaita pitää pystyä puhuttelemaan ja palvelemaan hyvin yksilöllisellä tavalla. Asiakkaan tuntemiseen ja sitoutumiseen pitää panostaa uusilla keinoilla. Tuote ei ole enää pelkkä tuote, vaan palvelukokonaisuus”, Mitronen sanoo.

Erikoiskaupalle tämä on iso mahdollisuus. Kun bulkki ja persoonaton, massoille suunnattu tuote tai palvelu ei enää puhuttele, erikoiskaupan vahvuudet korostuvat. Ne pitää vain osata hyödyntää.

Hyvä esimerkki yksilölliseen palvelukokonaisuuteen panostamisessa on kivijalan ja verkkokaupan yhdistäminen. Siinä suomalaiset tulevat takamatkalta, sillä meillä on perinteisesti ajateltu nämä toisistaan irrallaan olevina asioina, Mitronen sanoo. Parhaimmillaan ne ovat kuitenkin yhtä ja samaa palvelukonseptia. Myymälässä voi kierrellä, sovittaa, tunnustella, haistella ja maistella, keskustella myyjän kanssa eri vaihtoehdoista, kun taas verkosta tulisi löytyä läpinäkyvästi kaikki saatavuus-, tuote-, valmistusmenetelmä-, logistiikka- ja hintatiedot sekä muiden asiakkaiden arvioita ja kommentteja.

Mitrosen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa suunta on tällä hetkellä se, että asiakkaat pyritään saamaan myymälöihin. Suuret bränditalot, kuten Nike ja Adidas, ovat rakentaneet myymälöistä elämys- ja kokeilukeskuksia, missä pidetään esillä vain pientä mallistoa. Tuotteissa on QR-koodit, joista asiakkaat voivat katsoa tarkempia tuotetietoja. Jos tuote miellyttää, se tilataan asiakkaalle ja sovitaan noutopaikka. Nopeimmillaan tuotteen saa samana päivänä mukaansa. Tuotteet voi maksaa kännyköillä, joten kassoille ei tarvitse jonottaa.

”Tällä pyritään luomaan paitsi elämyksellistä suhdetta kauppaan ja brändiin, pienentämään myös palautuksista aiheutuvia logistiikka- ja kustannuspaineita.”

Asiakaspolun ja digitaalisuuden lisäksi iso trendi tulevaisuudessa ovat vastuullisuus ja kiertotalous. Yhdysvalloissa puhutaan nyt neljästä R:stä: recycling, reuse, reduce ja recommerce. Erityisesti viimeinen, recommerce eli uudelleen myynti, on nyt iso puheenaihe ja kasvava bisnesalue. Yritys voi siis myydä uusien tuotteiden rinnalla huollettuja, käytettyjä tuotteita.

”Autokaupassahan tämä on ollut bisnesmalli jo iät ja ajat, mutta nyt se on laajentumassa vaatteisiin, huonekaluihin, elektroniikkaan, kodinkoneisiin ja niin edelleen”, Mitronen kertoo.

Mitrosen mielestä juuri vastuullisuuskonsepteihin ja digitaalisuuteen panostaminen sekä kaupan alan tehtävien monipuolisuuden korostaminen ovat tärkeitä erikoiskaupan työnantajabrändin rakentamisessa. Kauppa vetää nuoria hyvin ensimmäisenä työpaikkana mutta jääminen alalle on haaste.

”Nuoret eivät halua olla samassa paikassa ja samassa tehtävässä pitkiä aikoja, joten monipuoliset urapolut ja tehtävät on tärkeää tuoda esiin. Nuoria kiinnostaa oma oppiminen, digitaalisuus ja kansainvälisyys, kaikkia näitä pääsee toteuttamaan kaupan alalla.”

Mitrosen mielestä nuorille voisi antaa enemmän mahdollisuuksia rakentaa ja pyörittää verkkokauppaa sekä tehdä sosiaalista mediaa. Markkinoinnin tapoja pitäisi hänen mielestään uudistaa. Esimerkiksi Etelä-Koreassa podcastit ovat suosittuja markkinointikanavia: tietyn tuotteen tai palvelun ympärille on voitu rakentaa puolen tunnin ohjelma, jonka kautta tuotteen voi myös ostaa.

”Nuoret hallitsevat somen ja haluavat tehdä sitä itse. Myös vastuullisuus on heille erittäin tärkeää. Tässäkin roolissa he voisivat toimia vahvemmin konsultoivassa roolissa asiakaspalvelussa, sillä asiakkailla on paljon kysymyksiä tuotteiden vastuullisuudesta.”

Haasteita ja opeteltavaa siis riittää, mutta Mitronen näkee alalla hyvän tulevaisuuden. Erikoiskauppa ei ole vain massabrändien bisnestä, vaan palvelua sen laajassa merkityksessä. Kun siihen panostetaan, ollaan suojassa hintakilpailulta.

”Kunhan raikastetaan pölyttyneitä toimintatapoja, niin uudistumisen mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Yrityksissä pitää panostaa johtamiseen ja tiimityöhön. Omaleimaisuus ja oman asiakaskunnan rakentaminen on äärimmäisen tärkeää, ja siihen meiltä löytyy kyllä osaamista.”