Uutinen

Suomi toipuu taantumasta tahmeasti – yksityinen kulutus on avainasemassa

Suomi toipuu taantumasta tahmeasti – yksityinen kulutus on avainasemassa

Teksti Kati Haapakoski
Share

17.10.2023

Share

Maailmankauppa ja maailman teollisuustuotanto polkevat paikallaan, euroalueen talouskasvu on hidastunut ja Suomi toipuu taantumasta tahmeasti, kuuluivat Suomen Pankin ennustepäällikön Meri Obstbaumin suhdannekatsauksen keskeiset viestit Etu ry:n suhdanneseminaarissa Helsingissä.


Obstbaumin mukaan yksityinen kulutus on avainasemassa talouskasvun vauhdittamisessa. Hän totesi, että kotitalouksien ostovoima on vahvistumassa, kun inflaatio hidastuu. Tähän asti kotitaloudet ovat puskuroineet ostovoiman heikkenemistä turvautumalla säästöihinsä.

Toipuminen tulee olemaan hidasta seuraavina vuosina, ja vuoden 2024 kasvunäkymä on aiempaa heikompi.

”Kasvua heikentävät hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä. Kuluttajien luottamus tulevaan talouskehitykseen on edelleen heikkoa”, Obstbaum sanoi.

Hän totesi, että alhaisten korkojen aika päättyi korkojen jyrkkään nousuun. Rahoitusolot ovat kiristyneet merkittävästi.

Korkomenojen kasvu kohdistuu eniten keski- ja hyvätuloisiin

Suomalaisilla on paljon vaihtuvakorkoisia lainoja, joten myös vanhojen lainojen korot ovat nousseet. Korkomenojen nopea kasvu kohdistuu voimakkaimmin keski- ja hyvätuloisiin. Obstbaumin mukaan suurimmat velat on heillä, joilla on suurimmat tulot ja suurin varallisuus, mikä suojaa pahimmilta vaikutuksilta.

Kotitalouksien varovaisuus näkyy erityisesti suuremmissa hankinnoissa. Yritykset ja kotitaloudet sopeutuvat korkeampiin korkoihin vähentämällä velanottoaan.

Teollisuuden ja rakentamisen tilanne on heikentynyt, ja palvelualat ovat toistaiseksi pärjänneet paremmin. Kaupan nimellinen liikevaihto on pysynyt kohtalaisena vaikeasta ajasta huolimatta, mutta myyntimäärät ovat vähentyneet selvästi vuodesta 2021. Obstbaumin mukaan se ei enää kuitenkaan näytä supistuvan.

Maailmankauppa ja maailman teollisuustuotanto polkevat paikallaan

Obstbaumin esityksen toinen keskeinen viesti on, että maailmankauppa ja maailman teollisuustuotanto polkevat paikallaan. Hänen mukaansa olisi ehkä liian aikaista sanoa, että globalisaatio olisi ottanut merkittäviä taka-askeleita, mutta viime vuosien kriisit näkyvät myös maailmankaupassa ja maailman teollisuustuotannossa.

”Globaalin teollisuustuotannon vahva alkuvaiheen toipuminen pandemiasta on hiipunut kulutuskysynnän käännyttyä takaisin palvelujen suuntaan, ja maailmankaupan määrä on kuluvan vuoden alkupuolella vähentynyt viime vuodesta”, Obstbaum sanoi.

Euroalueen talouskasvu on hidastunut

Obstbaumin kolmas keskeinen sanoma on euroalueen talouskasvun hidastuminen. Eurostatin arvion mukaan euroalueen talous kasvoi 0,1 prosenttia vuoden 2023 toisella neljänneksellä. EKP:n syyskuisen ennusteen mukaan euroalueen kasvu olisi tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1 prosentin.

”Kesän aikana näkymät ovat heikentyneet erityisesti Suomen tärkeimmällä vientimarkkinalla Saksassa, missä teollisuuden tunnusluvut ovat heikentyneet. Suomen teollisuudessa on vielä tilauskantaa, mutta sen näkymät heikkenevät”, Obstbaum kertoi.

Energiahintojen aleneminen, tarjonnan pullonkaulojen poistuminen ja finanssipolitiikka ovat tukeneet suhdannetta euroalueella, mutta kysynnän hiipuminen synkentää talouden näkymiä. Samoin kuin jälleen lisääntynyt epävarmuus maailman tilanteesta ja öljyn hinnasta.

”Vahvana pysynyt työmarkkina on toistaiseksi tukenut kotitalouksien tulokehitystä ja työttömyysaste on pysynyt historiallisen matalalla tasolla, 6,5 prosentin tuntumassa.”

Euroalueen inflaatio on yhä liian nopeaa

Euroalueen inflaatio on Obstbaumin mukaan yhä liian nopeaa ja pohjainflaatio sitkeää. Euroalueen kokonaisinflaatio oli ennakkotietojen mukaan syyskuussa 4,3 prosenttia, ja rahapolitiikan kannalta tärkeä energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio oli 4,5 prosenttia.

”Inflaatiopaineet ovat siis osoittautuneet sitkeiksi, mutta ne ovat hellittäneet vähitellen. Energiahintojen aleneminen on viime kuukausina hidastanut inflaatiota ja muissakin alaerissä hintojen nousu on hidastunut. Rahapolitiikan kiristyminen hillitsee myös inflaatiota yhä enenevässä määrin. Varsinkin palveluissa inflaatiota kiihdyttää yhä palkkojen nousu”, Obstbaum totesi.