Työolobarometri 2020: Etätyönteko vaikutti positiivisesti työkykyyn

Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 29 prosenttia.

Sairauspoissaolot vähenivät

Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylempien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut

Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien jatkunut järjestäytymisen lasku näyttää taittuneen. Myös pelkästään työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.

Mikä on työolobarometri?

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa.

Havaintoja työolobarometrista

Koronaviruspandemia näkyy voimakkaasti palkansaajien työmarkkinoita, työpaikan talouden muutoksia sekä omaa työmarkkina-asemaa koskevissa arvioissa. Varmuus oman työpaikan säilymisestä sekä usko omaa ammattia tai työkokemusta vastaavan työn saantiin heikentyivät vuodesta 2019. 

Henkilöstön määrän kasvu työpaikoilla taittui ja aikaisempaa useampi palkansaaja koki lomautuksen uhkaa. Koronan seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella ja vähentyi noin joka kuudennella palkansaajalla.

Sähköisiä työtiloja sekä pikaviestintävälineitä työssään käyttävien määrä kasvoi selvästi vuodesta 2019 ja aikaisempaa useampi opiskeli työssä verkkomateriaalien avulla vuonna 2020. Korona-aika lisäsi etätyön tekoa. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet oli tehnyt etätyötä. Myös palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan paranivat vuodesta 2019.

Korona-aika ei näytä juurikaan vaikuttaneen työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen, jaksamiseen tai työkykyyn. 

Miten tästä eteenpäin?

Korona-aika on jättänyt pysyvän jäljen työntekoon ja siihen missä työtä tehdään. Useat yritykset ovat jo ilmoittaneet, että etätyö lisääntyy ja kokouksia järjestetään sähköisesti jatkossakin. Etuja on monia. Matkustamiseen käytettävä aika jää pois ja barometrin mukaan myös työtyytyväisyys varsinkin asiantuntijatyössä lisääntyy. Yrityksille on tulossa myös säästöjä niin matkakuluissa, kuin toimitilakuluissakin. Korona on selvästi nopeuttanut työnteon muutosta, joka varmasti muutenkin olisi tapahtunut, mutta hitaammin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri