13.05.2022

Erikoiskaupan liiton lausunto Suomen digitaalisesta kompassista

Asia: VN/25733/2021

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

1. Kompassin tarkoitus

Erikoiskaupan liitto Etu ry kiittää lausunnonantamismahdollisuudesta ja lausuu seuraavaa:

On tärkeää, että on ymmärretty pienten ja keskisuurten yritysten keskeinen merkitys Suomen kansantaloudelle. Suomen talouden kestävä kehitys riippuu merkittävällä tavalla siitä, miten pkyritykset pystyvät nostamaan tuottavuuttaan, parantamaan kilpailukykyään ja keventämään ympäristöjalanjälkeään muun muassa uuden teknologian avulla.

Erikoiskaupan toimijoiden osalta erityisesti kohta 3.3 Yritysten digitalisaatio kuvaa hyvin nykyistä toimintakenttää ja sen haasteita pk-yrityksille. Lopullinen digitaalinen kompassi kaipaa kuitenkin vielä huomattavasti enemmän konkretiaa toimenpiteiden osalta.

2. Haasteet ja mahdollisuudet 

Pk-yritysten digikehityksen esteitä ovat luonnoksessa kuvatulla tavalla mm. kasvutavoitteiden vähäisyys, niukat resurssit ja osaamisen puute.

Olennaista on myös digitalisaation liiketoimintaa vauhdittavien mahdollisuuksien ymmärtäminen. Näihin esteisiin on pureuduttava sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän keinoin ja niin, että varmistetaan yritysten osallistuminen digitalisaatiokehityksen esteiden poistamiseen ja kehittämisprosesseihin. Ongelmat on yleisellä tasolla kuvattu hyvin. Miten toteutus tapahtuu, se vaatii vielä tarkennusta.

Kansainvälisten mittausten perusteella Suomi on digimaailman kärkeä. Tietyillä osa-alueilla, kuten verkkokaupassa, Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen.

3. Tavoitteet 

Pienten yritysten digiloikan tukeminen ja niiden dataymmärryksen lisääminen ovat keskeisiä toimia liiketoiminnan digitaalisen transformaation vauhdittamisessa. Omat resurssit eivät tähän riitä.

Innovoijia, nopeasti kasvavia yrityksiä tarvitaan lisää. Tarvitaan myös julkista rahoitusta niin kutsuttujen miljardiluokkaan yltävien yksisarvisyritysten määrän kaksinkertaistamiseksi EU:ssa. Keskeistä on myös riskirahoitusmarkkinan kehittäminen myös Suomessa.

Kaikki yritykset eivät voi olla digitalisaation eturivissä. Vuonna 2030 odotetaan, että myös myöhäiset omaksujat ovat saaneet digiteknologian käyttöasteen perustasolle vähintään 90 prosentissa pkyrityksistä. Ilman merkittävää tukea tämä ei voi toteutua.

lmastohaasteisiin vastaaminen uusien teknologioiden avulla on keskeistä kaksoissiirtymässä. Tämä konkretisoituu esimerkiksi niin, että dataa ja tekoälyä hyödynnetään vähähiilisyyden saavuttamisessa. Pk-yrityksillä ei ole resursseja – usein ei osaamistakaan – vähähiilisyyden saavuttamisessa. Kun erikoiskaupan yrityksillä, jotka usein ovat pk-yrityksiä, on merkittävä osuus kansantaloudessa, tulee tälle ryhmälle laatia oma digikehityssuunnitelma ja varata sille tarvittavat resurssit.

 4. Avaintulokset

Avaintuloksille tulee asettaa selkeät, mitattavissa olevat ja konkreettiset tavoitteet. Tässä ollaan jo luonnoksen perusteella pitkällä.

5. Mittarit

Mittarien asettamiseen on syytä panostaa. Tärkeää on, että mittarit mahdollistavat nopean reagoinnin tilanteissa, joissa toiminnan suuntaa on muutettava tavoitteisiin pääsemiseksi.

7. Muut huomiot digikompassiluonnoksesta

Sidosryhmätyö on ollut hankkeessa laajaa ja se on tuottanut runsaasti havaintoja ja kommentteja. Toivottavaa on, että tämä yhteistyö jatkuu hankkeen edetessä.

Julkisten palveluiden siirtyessä yhä enemmän verkkoon digikompassin tavoitteiden mukaisesti, on kuitenkin huomioitava, että kaikilla yrityksillä ja yrittäjillä on mahdollisuus käyttää näitä palveluita järkevällä tavalla. Henkilökohtaisen palvelun mahdollisuus on edelleen säilytettävä niille, joille verkkoasiointi ei ole mahdollista ja jotka tarvitsevat lisätukea esim. tietojen syöttämiseen.

Erillisten julkishallinnon tietojärjestelmien tulee toimia niin, että tieto kulkee yhdellä kertaa kaikille tietoa tarvitseville tahoille ja päällekkäiseltä tietojen syöttämiseltä voidaan välttyä. Helppokäyttöisyys ja selkeys on otettava huomioon kaikissa julkisissa verkkopalveluissa.