Erikoiskaupan liiton lausunto kuluttajansuojalain uudistamisesta

Asia:  VN/10618/2024

Lausuntopyyntö: Kuluttajansuojalain uudistaminen vihreän siirtymän edistämiseksi – Työryhmän mietintö

1. Yleiset huomionne

Erikoiskaupan liitto Etu ry kannattaa toimia harhaanjohtavan kestävyys- ja ympäristömarkkinoinnin ehkäisemiseksi. Se edistää säännösten mukaisesti toimivien yritysten etua. Se myös lisää kuluttajien luottamusta merkintöihin ja niiden sisältöön.

Tavaroiden korjaamista koskeva direktiivi on kannatettava sekä kiertotalouden edistämiseksi, tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi, sekä sähkö- ja elektroniikkajätteen määrän vähentämiseksi.

Molemmat direktiivit sisältävät kuitenkin paljon tulkinnanvaraisia ja epäselviä määritelmiä ja velvoitteita, mikä hankaloittaa elinkeinonharjoittajien valmistautumista lainsäädäntöön sekä toimintaohjeiden ja -sääntöjen laatimista. Tulkinnanvaraisuus voi johtaa erilaisiin toimintatapoihin, mikä heikentää lain tarkoitusta ja ennakoitavuutta sekä kuluttajan etua.

2. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin täytäntöönpano

Direktiivi tulee voimaan 27.9.2026. Tämän jälkeen tuotteet, joissa on vanhentuneita ympäristö- ja kestävyysmerkintöjä, voivat tämän hetken tiedon perusteella olla markkinoilta poistettavia, eli myynti ei ole enää sallittu direktiivin voimaanastumisen jälkeen.

On tärkeää, että tähän löydetään ratkaisu, joka mahdollistaa jo myynnissä olevien, että jo valmistettujen tuotteiden myynnin direktiivin voimaantulopäivän jälkeen. Tuotteet eivät voimaantulon jälkeen muutu vaarallisiksi tai johda kuluttajaa harhaan, kun ne ovat olleet merkinnöiltään hyväksyttäviä ennen määräpäivää.

2.1 Muutokset kuluttajansuojalakiin

Kuluttajansuojalaissa elinkeinonharjoittajien tiedonantovelvollisuutta kuluttajille ehdotetaan lisättäväksi. Tämä lisää hallinnollista taakkaa. Elinkeinonharjoittajan on annettava tietoa muun muassa tavaroiden korjattavuudesta, kestävyydestä ja virhevastuusta.

Kyseinen kohta vaatii sekä selkeytystä, että selviä ohjeita siitä, miten ja missä muodossa tiedonantovelvoitteet kuluttajalle pitää täyttää. Tulee joka tapauksessa viemään aikaa, ennen kuin tulkintakäytännöt ovat muodostuneet ja vakiintuneet.

Lakisäänteisestä virhevastuusta ilmoittaminen on sisällöllisesti hankalaa, koska se poikkeaa Suomessa muista EU-maista tavaroiden oletettuun käyttöikään perustuen ilman kiinteitä aikarajoja. On pyrittävä varmentamaan eri tavoin, että suomalainen kuluttaja ymmärtää tämän eron, eikä turhaan pyri esittämään vaatimuksia perustuen eurooppalaiseen säädäntöön.

Virheenoikaisutilanteessa velvoitetaan nimenomaisesti ilmoittamaan kuluttajalle hänen oikeudestaan joko korjata tavara tai saada tilalle uusi, virheetön tavara. Lisäksi virheen oikaisukeinona voidaan antaa kunnostettu tavara vain, jos kuluttaja sitä pyytää.

Kyseinen kohta on ristiriidassa vihreän siirtymän tavoitteiden kanssa. Kiertotalouden edistämiseksi päätöksen tulisi olla elinkeinonharjoittajalla, jolla on paremmat lähtökohdat arvioida tilannetta. On tiedossa, että tuotteita on vaihdettu uuteen, vaikka virhe olisi pieni, ja helposti korjattavissa. Kohtuuttomien kustannusten määrittelyä olisi syytä tarkentaa ja näin tukea elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta vedota siihen. Valinnanmahdollisuudesta muistuttaminen on myös osaltaan lisäämässä kuluttajien halua valita uusi tuote korjauksen sijaan.

2.4 Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi on pantava täytäntöön viimeistään 27.3.2026, ja sen nojalla annettuja säännöksiä on alettava soveltaa 27.9.2026. Direktiivissä ei ole huomioitu sitä, että elinkeinonharjoittajien varastoissa voi olla sääntelyn soveltamisen alkaessa vielä tuotteita, joiden merkinnät eivät vastaa kaikilta osin ympäristöväittämiä ja kestävyysmerkintöjä koskevia uusia vaatimuksia. Pahimmillaan tuotteet, jotka on pakattu tai merkitty vanhojen käytäntöjen mukaan, voisi olla tarpeen hävittää. (Ks. tarkemmin työryhmän mietinnön s. 61–62).

Mietinnössä todetun mukaisesti Suomi pyrkii edelleen löytämään ratkaisua tähän direktiivin tavoitteiden vastaiseen kielteiseen ympäristövaikutukseen sekä yrityksille aiheutuvaan liiketaloudelliseen tappioon ja hallinnolliseen taakkaan neuvottelemalla asiasta Euroopan komission kanssa.

Jatkovalmistelussa arvioidaan, miten mietinnössä esiin nostettu ongelma olisi ratkaistavissa. Lausunnonantajia pyudetään ottamaan kantaa siihen, mitä vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin artikloja siirtymäratkaisun tulisi koskea ja miten mahdollinen siirtymä tulisi toteuttaa.

Elinkeinonharjoittajien kannalta direktiivin sanamuodon mukainen soveltaminen on kohtuutonta. Se voi aiheuttaa pahimmillaan suuria ylimääräisiä kustannuksia, jos ainoa tapa pitää tuotteet markkinoilla on erilaisilla tavoilla peittää ei-hyväksytyt merkinnät käsityönä. Kuluttajille tällaisella toiminnalla ei ole mitään informatiivista merkitystä, kun tuotteet ovat voineet olla aikaisemminkin myynnissä.

Myynnissä jo olevien tuotteiden tulee voida olla myynnissä direktiivin voimaantulon jälkeen ja tälle tulee hyväksyä vielä erillinen riittävän pitkä siirtymäaika.

3. Tavaroiden korjaamisdirektiivin täytäntöönpano

Direktiivissä asetetaan tavaroiden valmistajille korjausvelvollisuus, joka tulee suorittaa joko maksutta tai kohtuulliseen hintaan sekä kohtuullisen ajanjakson kuluessa. Tavoitteena on muun muassa kannustaa kuluttajia käyttämään kulutustavaroita entistä pidempään korjauttamalla viallisia tavaroita ja ostamalla enemmän käytettyjä ja kunnostettuja tavaroita sekä edistää korjausalaa.

Erikoiskaupan liitto pitää näitä tavoitteita kannatettavina. Tämän lisäksi elinkeinonharjoittajalla tulisi olla oikeus määritellä virheen korjaustapa ja vaihto uuteen tulisi kyseeseen vain, jos korjaus ei ole perusteltua.

3.1 Muutokset kuluttajansuojalakiin

Ehdotuksessa säädetään uudesta eurooppalaisesta korjaustietolomakkeesta. On tärkeää, että lomakkeen toimittaminen olisi elinkeinonharjoittajalle vapaaehtoista. Elinkeinonharjoittaja on säädöksen mukaan sidottu lomakkeella antamiinsa korjausehtoihin 30 päivän ajan. Aika on varsin pitkä ja lomakkeen ongelmaksi voi muodostua se, että kuluttaja ei ole osannut määritellä vikaa oikealla tavalla. Jos korjaaja tavaran saatuaan huomaa, että virhe on jotakin muuta, syntyy riitatilanteita korjauksen kustannuksista. Tulisi tarkentaa sitä, että virheellisten tietojen myötä vastuu on kuluttajalla ja ilmoitetut kustannukset korjauksesta eivät tällöin sido.

3.2 Jätelain muutokset

Valmistajien kannalta on ongelmallista, että valmistajat eivät saa estää riippumattomia korjaajia käyttämästä alkuperäisiä tai käytettyjä varaosia, yhteensopivia varaosia ja 3D-tulostuksesta peräisin olevia varaosia. Tämä aiheuttaa suuria ongelmia vastuukysymyksiin. Mikäli tuote korjauksen jälkeen aiheuttaa vahingon, on todennäköistä, että vastuukysymys jää epäselväksi ja riidanalaiseksi, kun varaosien vaatimustenmukaisuudesta ei ole varmuutta. Kohtaa tulisi tarkentaa vastuukysymysten osalta.