09.10.2024 Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry

Suomalaisten kuluttajien rahankäyttö näkemisen tuotteisiin kasvaa – erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä vanhemmissa ikäryhmissä

Tuore tutkimus paljastaa, että suomalaisten kuluttajien hintaherkkyys on lisääntynyt, mutta tästä huolimatta näkemisen tuotteisiin, kuten silmä- ja piilolaseihin, ollaan valmiita panostamaan aiempaa enemmän. Rahankäytön kasvu on erityisen voimakasta Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä 65+ ja 45–54-vuotiaiden keskuudessa. Vaikka verkkokaupan suosio on kasvanut monilla toimialoilla, näkemisen tuotteet hankitaan edelleen enimmäkseen optikkoliikkeistä. Tiedonhaku ennen ostopäätöstä on siirtynyt entistä enemmän verkkoon, ja kuluttajat arvostavat näkemisen tuotteiden ostopäätöksissään asiantuntijan apua, tuotteen käytännöllisyyttä sekä istuvuutta ja laatua.

Erikoiskaupan liitto ETU ry:n juuri julkaiseman Erikoiskauppa 2024 -ostopolkututkimuksen mukaan suomalaisten kuluttajien hintaherkkyys on vahvempaa kuin aiemmin ja taloudellinen epävarmuus näkyy monessa yhteydessä. Monesta muusta tutkimuksen tuoteryhmästä poiketen kuluttajien rahankäyttö näkemisen tuotteisiin on kasvussa (saldoluku* +10).

Vastaajista 22 % arvioi rahankäyttönsä näkemiseen liittyvien tuotteiden osalta kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana (v.2022: 20 %). Rahankäytön kasvu on erityisen vahvaa Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa saldoluku on 13. Eniten rahankäyttö kasvaa 65+ vuotiaissa, joista 27 % arvioi rahankäyttönsä lisääntyvän näkemiseen liittyvien tuotteiden osalta, sekä 45–54-vuotiaiden keskuudessa (26 %).

“Väestön ikääntyessä näkemiseen liittyvät tarpeet kasvavat, ja olemme nähneet aiemminkin, että epävarmuuden keskellä ihmiset panostavat terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Hyvä näkeminen on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja uudet silmälasit piristävät ulkonäköä ja mieltä”, sanoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Kulutustottumukset ja ostopaikat pysyneet ennallaan

Monella tutkimuksessa mukana olleella toimialalla verkkokauppa vahvistuu edelleen ensisijaisena ostopaikkana. Näkemiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden ostopaikoissa ei ole aiempaan tutkimukseen verrattaessa merkittäviä muutoksia. Ensisijaisesti tuotteita ja palveluita ostetaan edelleen ylivoimaisesti eniten optikkoliikkeistä 78 % (v. 2022: 79 %), verkkokaupan osuuden ollessa vain 12 % (v. 2022: 10 %).

Kulutustottumukset näkemiseen liittyvien tuotteiden osalta ovat pysyneet ennallaan. 40 % vastaajista ostaa näkemiseen liittyviä tuotteita tai palveluita 2–3 vuoden välein, 11 % noin kerran vuodessa, ja 8 % muutaman kerran vuodessa tai useammin.

“Vapaissa kommenteissa näkyi taittovirheleikkausten yleistyminen ja se, miten ne muuttavat tuotteisiin liittyvää tarvetta. Harvoin ihmiset ovat leikkauksen jälkeenkään täysin ilman näkemisen tuotteita, mikä osaltaan vaikuttaa lisääntyvään rahankäyttöön näkemiseen liittyvissä tuotteissa”, kertoo Tast.

Hakukoneiden ja www-sivujen merkitys lisääntynyt entisestään

Tietoa näkemiseen liittyvistä tuotteista ja palveluista etsitään yhä enemmän verkkosivuilta ja hakukoneista. Kauppojen internet-sivut (30 %, v. 2022: 22 %) ovat merkittävin tietolähde suunniteltaessa näkemiseen liittyvien palveluiden ja tuotteiden ostamista, myös hakukoneiden merkitys on kasvanut (25 %, v. 2022: 19 %). Kauppojen tarjousilmoittelua hyödyntää 25 % vastaajista (v. 2022: 21 %), ja se on erityisesti vanhempien ikäryhmien suosiossa.

"Tietolähteiden merkitys on kasvanut, erityisesti verkkosivujen ja hakukoneiden osalta, mikä kertoo kuluttajien tarpeesta etsiä ajantasaista tietoa tuotteista ennen ostopäätöstä", Tast kommentoi.

Näkemiseen liittyvien tuotteiden ostaminen

Niistä vastaajista, jotka olivat ostaneet näkemisen tuotteita 63 % kertoi ostaneensa silmälasit viimeisen 12 kuukauden aikana, 35 % oli käyttänyt näönhuollon palveluita, 16 % ostanut piilolinssejä ja 10 % aurinkolaseja.

“Olen ilahtunut siitä, että piilolinssejä on hankittu aiempaa enemmän. Luku on korkeampi kuin osasin odottaa. Aiemmin piilolinssien osuus on ollut alle 10 %.  Näyttäisi siltä, että piilolinssien käyttö on kääntymässä kasvuun”, sanoo Tast.

Piilolinssien ostaminen näyttäytyy ikäryhmittäin erilaisena: 25–34-vuotiaista 37 % on ostanut piilolinssejä viimeisen 12 kuukauden aikana, kun taas 65+ -vuotiaista vain 2 % on tehnyt saman hankinnan.

“Ihmettelen, että piilolinssien käyttö on edelleenkin vähäistä vanhemman ikäluokan osalta. Vaikka he ovat lähes kaikki monitehosilmälasien käyttäjiä sekä harrastavat ja liikkuvat paljon, niin miksi heillä ei ole käytössään monitehopiilolinssejä monitehosilmälasien rinnalla”, pohtii Tast.

Asiantuntijan rooli ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät

Kuluttajien ostopäätökset näkemiseen liittyvissä tuotteissa perustuvat usein olemassa olevaan tarpeeseen, sillä 50 % vastaajista kertoo ostavansa näkemisen tuotteita tarpeen mukaan. Lisäksi asiantuntijan apu on merkittävässä roolissa: 33 % vastaajista tarvitsee asiantuntijan apua ostopaikassa ennen ostopäätöksen tekemistä, vaikka osuus onkin laskenut verrattuna vuoteen 2022, jolloin vastaava luku oli 44 %.

Kuluttajat pitävät tärkeimpinä tekijöinä ostopäätöksessä istuvuutta ja mitoitusta (ka 4.55), käytännöllisyyttä (ka 4.36) ja laatua (ka 4.33). Edistyksellinen teknologia kuten linssit (3.68) mahtuu kymmenen tärkeimmän tekijän kärkeen. Muodikkuus ja design/muotoilu koetaan hieman aiempaa tärkeämmäksi (ka 3.21) vuoteen 2022 verrattuna (ka 3.08). Vähiten tärkeäksi koetaan tietyn brändin merkitys (ka 2.37). 

“Hämmästyin, että teknologia meni tässä muodin ja brändin edelle. Ilmeisesti suomalaiset ovat alkaneet arvostaa yksilöllisesti valmistettuja ja suunniteltuja silmälasilinssejä, joita löytyy markkinoilta jo laajasti”, kertoo Tast.

Erikoiskaupan liitto Etu ry toteutti tutkimushankkeen yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Tutkimuksen tekijä oli tutkimusyhtiö Verian ja siihen liittyvä aineisto kerättiin verkkokyselyn väestövastaavassa suomalaisessa internetpaneelissa elokuussa 2024. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3000 henkilöä, joista 1521 naista ja 1467 miestä. Kukin vastaaja ohjattiin vastaamaan kysymyksiin niistä tuotteista ja toimialoista, joita hän on ilmoittanut ostavansa. Kutakin toimialaa kohden kertyi noin tuhat viisisataa vastausta. Näkemiseen liittyviä tuotteita tai palveluja ostaneita vastaajia tutkimuksessa on 1478. Kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat Suomessa asuvat pois lukien Ahvenanmaan asukkaat. Aineisto on painotettu vastaamaan vakioväestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.

Lisätietoja 
Panu Tast 
toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry 
p. 040 542 2227, panu.tast@naery.fi 

* Rahankäytön saldoluvut (=Kasvaa-vastaukset miinus Vähenee-vastaukset)