07.12.2023

Satu Rämö dominoi myydyimpien kirjojen listaa – kirjasarjan kaikki teokset marraskuun Mitä Suomi lukee -listalla

Satu Rämön odotettu Jakob nousi Suomen myydyimmäksi kirjaksi marraskuussa. Se hallitsi listoja kaikissa kotimaisen kaunokirjallisuuden formaateissa. Kirjallisuutta esiin nostavat suositut ilmiöt ovat tarpeen, sillä tuoreet PISA-tutkimuksen tulokset herättävät runsaasti huolta lukutaidon heikkenemisestä.  

Satu Rämön odotettu trilogian päätösosa Jakob (WSOY, 2023) oli Suomen myydyin kirja marraskuussa. Teos ylsi sijalle yksi kotimaisen kaunokirjallisuuden kaikissa formaateissa, eli niin painetussa kuin sähkö- ja äänikirjoissa. Sarjan ensimmäinen osa Hildur (WSOY, 2022) oli marraskuun yhdeksänneksi myydyin ja sarjan toinen osa Rósa & Björk (WSOY, 2023) 11. myydyin. 

Marraskuun toiseksi myydyin teos oli Mika Ilménin ja Sami Lotilan Immu Gangstakuiskaaja (Deadline Kustannus, 2023) ja kolmantena Matthew Perryn Frendit, rakkaudet ja iso kamala juttu (Docendo, 2023). 

Sirpa Kähkösen Finlandia-palkinnon marraskuun lopussa voittanut teos 36 uurnaa - väärässä olemisen historia (Siltala, 2023) nousi painetun kotimaisen kaunokirjallisuuden listalla 9. myydyimmäksi teokseksi. 

Pitkien tekstien lukemiseen panostettava 

Tällä viikolla julkaistun PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt merkittävästi. Muihin maihin suhteutettuna Suomi on tippunut lukutaitoa tarkasteltaessa sijalta 7. sijalle 14. Vielä vuonna 2018 hyviä lukijoita oli 14 prosenttia, nyt määrä on 9 prosenttia. Heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut huomattavasti: vielä vuonna 2018 heitä oli 13,5 % ja tuoreimmassa tutkimuksessa jopa 21,4 %.  

Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson pitää tuloksia hälyttävinä ja korostaa lukutaidon merkitystä oppimiselle ja koko yhteiskunnalle.  

”Kyseessä ei ole vain toimialan tulevaisuus. PISA-tutkimus osoittaa, että tämä on paljon suurempi, yhteiskunnallinen asia. Hallituksen päätös korottaa arvonlisäveroa on ristiriidassa hallitusohjelman lukutaitoa koskevien linjausten kanssa”, Karlsson sanoo. 

“Pitkien tekstien lukeminen on merkittävää lukutaidon ylläpidon kannalta ja tutkimustuloksien perusteella siihen pitäisi kannustaa nykyistä enemmän. Kaikki toimet lukutaidon ja lukemisen edistämiseksi ovat tarpeen – niin kodeissa, kouluissa kuin poliittisissa päätöksissä,” hän jatkaa. “Kirjojen arvonlisäveron korotus ei sitä ole. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa verottaa lukemista enempää”, päättää Karlsson. 

Mitä Suomi lukee -tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin.    

Tilastot kokoaa Kirjakauppaliitto ja niistä viestitään Instagramissa @mitasuomilukee -tilillä ja Facebookissa Mitä Suomi lukee -sivulla. Kaikkiin tilastoihin pääsee tutustumaan osoitteessa www.mitasuomilukee.fi.   

Lisätietoja  

Laura Karlsson, toimitusjohtaja, Kirjakauppaliitto 
050 571 5511, laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi