Kommentti

Kaupan tulevaisuusselonteko maalaa kylmää kyytiä erikoiskaupalle – synkistelyyn ei kuitenkaan ole syytä

Kaupan tulevaisuusselonteko maalaa kylmää kyytiä erikoiskaupalle – synkistelyyn ei kuitenkaan ole syytä

Erikoiskaupan liiton Markus Kalmin mukaan erikoiskaupan yritykset keksivät kyllä keinot selvitä kaupan alan murroksen keskellä.
Teksti Markus Kalmi, Kuva: Antti Hahl
Share

18.11.2022

Share

Erikoiskaupan tulevaisuus ei ole niin synkkä kuin hallituksen tuore tulevaisuusselonteko antaa ymmärtää. Erikoiskaupan yritykset löytävät keinot selvitä kaupan alan murroksen keskellä, kirjoittaa Erikoiskaupan liiton Markus Kalmi.


Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta annettiin eduskunnalle marraskuun alussa. Selonteon tarkoituksena on antaa kattava tilannekuva kaupan toimialan nykytilasta ja tulevaisuuskuvasta. Lisäksi selonteossa on kirjattu monia kehittämisehdotuksia kaupan toimialan pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Selonteon eduskuntakäsittely on vasta alkamassa ja vaarana on, että se jää muiden asioiden varjoon vaalikauden kääntyessä loppusuoralle. Se ei käy.

Selonteko on monin tavoin ansiokas – esimerkiksi se auttaa alan merkityksen hahmottamisessa. Siinä tuodaan hyvin ilmi, että kaupan toimiala on esimerkiksi työllistäjänä ja verotulojen tuojana äärimmäisen tärkeä osa Suomen kansantaloutta. Kauppa luo hyvinvointia ja mahdollistaa osaltaan hyvinvointivaltion säilymisen. Tämän lisäksi kuluttajat, eli kaikki suomalaiset, kaipaavat kaupan alan yritysten tarjoamia palveluita.

Onkin tärkeää, että selonteko – ja koko kaupan ala – saavat eduskunnassa ansaitsemansa huomion.

Selonteon mukaan tukku- ja vähittäiskaupan yritysten määrä väheni 11 prosenttia vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Tulevaisuusnäkymät eivät ole yhtään ruusuisemmat. Erikoiskauppojen määrän ennustetaan selonteon mukaan vähenevän 25–45 prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Erikoiskaupan tulevaisuus ei kuitenkaan ole pelkkää synkistelyä. Erikoiskaupat eivät ole häviämässä. Tulevaisuusselonteossa tuodaan esille pitkä liuta toimia, joilla parannettaisiin myös erikoiskaupan yritysten toimintaedellytyksiä. Selonteon 38 kehittämisehdotusta ovat suurimmilta osin erittäin kannatettavia. Kaupan alan koulutuksen uudistaminen, kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittäminen, tki-varojen kohdentaminen kaupan alan uudistumiseen ja yhdenvertaisten toimintaedellytysten edistäminen kansainvälisessä verkkokaupassa ovat esimerkkejä erikoiskaupan näkökulmasta hyvistä kehittämisehdotuksista.

Hyvät ehdotukset pitää kuitenkin toteuttaa ja viedä maaliin. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla uudella hallituksella on nyt selonteon ansiosta valmiit eväät lähteä kehittämään kaupan alan toimintaympäristöä ja tulevaisuudenkuvaa positiivisempaan suuntaan.

Alan yritysten ei pidä kuitenkaan odottaa valtiovallan auttavaa kättä, vaan ryhtyä itse toimiin. Näin suuri osa yrityksistä on jo tehnyt. Erikoiskaupan yritykset ovat ketteriä löytämään uusia liiketoimintamalleja ja hyödyntämään omaa erityisosaamistaan uudella tavalla. Verkkokauppaa ei nähdä uhkana vaan suurena mahdollisuutena saada uusia asiakkaita ja laajentaa markkinoita.

Kuten selonteossa todetaan, kaupunkikeskustat tulevat muuttamaan muotoaan, ja erilaiset viihde- ja ravintolapalvelut tulevat valtaamaan alaa kivijalkakaupoilta. Tätä luonnollista kehitystä ei pidä kaupan alalla nähdä uhkana vaan mahdollisuutena. Ne erikoiskaupat, jotka pystyvät tarjoamaan elämyksellisiä palveluita ja uudenlaisia konsepteja tulevat hyötymään keskustojen uusista asiakasvirroista.

Erikoiskaupan yritykset kaipaavat poliittisilta päättäjiltä ennen kaikkea ennakoitavaa ja tasapuolista toimintaympäristöä, kohtuullista byrokratian tasoa ja hieman keveämpää verorasitetta. Kun nämä toteutuvat muokkautumiskykyiset erikoiskaupan yritykset kyllä löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät hyviä tuotteita ja palveluita tarjoavat erikoiskaupat.