Vaihtoehtobudjetit puntarissa – Erikoiskaupan liitto Etu analysoi oppositiopuolueiden ehdotukset
Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien avulla voidaan verrata opposition ja hallituksen erilaisia talouspoliittisia linjauksia. Esityksistä äänestetään eduskunnassa ennen joulua. Vaikka hallituksen linja pääsääntöisesti voittaa eduskunnan äänestyksissä on vaihtoehtojen esiintuominen oleellista kansalaisten ja yrityskentän näkökulmasta. Vaihtoehtobudjeteissa käsitellään hyvin moninaisia asioita, mutta Etu ry:n analyysissa keskitytään niihin osiin, jotka koskevat erityisesti erikoiskaupan alaa. Analyysissa käydään läpi Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetit. Tarkastelussa ovat puolueiden yleiset talouspoliittiset linjaukset, veropolitiikka sekä työllisyyttä vahvistavat toimet.
Verolinjaukset
Veropolitiikka on keskeinen aihe koko yksityisellä sektorilla ja erityisesti kaupan alalla. Tuloverotus, yritysverotus, energiaverotus, arvonlisänvero ja taloudellista toimintaa tukevat verovähennykset vaikuttavat kaikki erikoiskaupan toimintaympäristöön ja kannattavuuteen. Työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevat veroratkaisut ovat kaupan alalle erittäin toivottavia.
Kaikissa kolmessa vaihtoehtobudjetissa esitetään kohdennettuja veronkevennyksiä, joita Erikoiskaupan liitto tukee. Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit esittävät molemmat polttoaineveron kevennystä 254 miljoonalla eurolla. Esitys on erikoiskaupan näkökulmasta tervetullut, sillä polttoainekustannukset lisäävät kaupan alan kustannuksia ja heikentää alan toimijoiden kannattavuutta. Korkeat kuljetuskustannukset lisäävät myös paineita hinnankorotuksille ja heikentää yleisesti suomalaisten ostovoimaa, kun yhä suurempi osuus käteen jäävistä tuloista menee matkakuluihin.
Perussuomalaiset esittävät myös tuloveron kevennystä 145 miljoonalla eurolla työtulovähennyksen korotuksen muodossa. Pieninkin kevennys tuloverotukseen on myönteinen asia verokiilan pienentyessä ja kansalaisten ostovoiman parantuessa. Kokoomuksen esitys tuloverotuksen keventämisestä lähes 800 miljoonalla on jo huomattavasti tuntuvampi ja sillä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös kaupan alalla. Kokoomus esittää myös kotitalousvähennyksen nostamista 5000 euroon. Kotitalousvähennyksen korotus ja laajempi käyttömahdollisuus olisi erikoiskaupan näkökulmasta toivottava ratkaisu. Se parantaisi työllisyyttä ja lisäisi palveluiden kysyntää.
Kristillisdemokraatit esittävät osana vaihtoehtoaan pienten yritysten alv-alarajan korottamista nykyisestä 15 000 eurosta 20 000 euroon. Uudistuksella olisi myönteisiä vaikutuksia aloitteleville yrityksille ja madaltaisi kynnystä kasvattaa liiketoimintaa. Etu tukee ehdotusta.
Kokoomuksen ja KD:n esittämät terveysperusteisen veron käyttöönotto sen sijaan olisi syytä laittaa romukoppaan. Kaupan ala ei tarvitse uusia veroja ja tuotteisiin lisätyn sokerin lisäverottaminen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
Valtion velkaantuminen
Erikoiskaupan liitto Etu pitää tärkeänä, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Liiallinen velanotto heikentää Suomen taloudellista liikkumavaraa pidemmällä tähtäimellä. Kestävällä pohjalla oleva julkinen talous sekä vakaa ja ennakoitava talouspolitiikka ovat kaupan alalle erittäin tärkeitä. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan valtio velkaantuu ensi vuonna seitsemän miljardia. Lisävelka tulee viime vuosina merkittävästi lisääntyneen valtionvelan päälle. Arvion mukaan valtionvelka nousee noin 144 miljardiin euroon vuoden 2022 lopulla.
Oppositiopuolueet ovatkin kritisoineet hallitusta liiallisesta velkaantumisesta, ja asia nousee esille myös kaikissa kolmessa vaihtoehtobudjetissa. Kokoomuksen vaihtoehdon mukaan velkaantuminen vähenisi 2,5 miljardilla eurolla. Tästä 1,5 miljardia tulisi menovähennyksistä ja miljardi työllisyyttä lisäävien toimien kautta. Kristillisdemokraattien esityksen mukaan valtion velkaantumista hillittäisiin miljardilla eurolla. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sen sijaan on hyvin lähellä hallituksen esityksen mukaista velkakehitystä. Siinä velanotontarve vähenisi 47 miljoonalla eurolla.
Säästöjä puolueet etsivät hyvin erilaisista kohteista. Kokoomuksen vaihtoehdossa korostuvat sosiaaliturvaan kohdistuvat muutokset. Merkittävimmät säästöt tulisivat työttömyyden aikaisen eläkekertymän lopettamisesta, työttömyysturvaan kohdistetuista leikkauksista ja asumistuen uudistamisesta. Lisäksi säästöjä syntyisi puolueen mukaan hallinnon tehokkuusohjelman kautta, jopa 300 miljoonan edestä. Kristillisdemokraattien vaihtoehdossa säästöistä merkittävin osa tulisi sote-uudistukseen liittyvien menojen siirtämisellä eteenpäin. KD esittää Kokoomuksen tavoin myös asumistuen uudistamista, mistä syntyisi heidän mukaansa 300 miljoonan säästö. Perussuomalaisten säästökohteita ovat kehitysyhteistyö ja maahanmuuttoon liittyvät menot.
Etu ry pitää tärkeänä, että julkinen talous on kunnossa ja velkaantuminen hallittua. Säästökohteiden pitää kuitenkin olla tarkoin harkittuja. Niiden pitää kohdistua niin, ettei yritysten toimintaedellytyksiä ja ihmisten ostovoimaa heikennetä. Vaihtoehtobudjeteissa esitetyt leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät pienituloisten suomalaisten ostovoimaa ja sitä kautta vähentävät myös kulutusta. Toisaalta sosiaaliturvaan liittyvät uudistukset lisäisivät työn vastaanottamisen kannustimia ja pidemmällä aikavälillä lisäisi työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tällä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös kaupan alalle. Etu ei ota kantaa esitettyihin säästöihin mutta toteaa, että julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia.
Työllisyyttä vahvistavat toimet
Verokevennysten lisäksi erikoiskauppa tarvitsee työmarkkinoille lisää joustoa ja kannusteita. Työn vastaanottaminen ja lisätyön tekeminen pitää aina olla kannattavaa. Myös koulutukseen panostaminen ja TKI-toiminnan tukeminen ovat tärkeitä erikoiskaupan toimijoille osaavan työvoiman saamisen ja investointien vauhdittamisen näkökulmasta.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei juurikaan esitetä tämän kaltaisia työllisyyttä edistäviä toimia. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään muutamia kannatettavia uudistuksia, joilla olisi positiivisia vaikutuksia myös erikoiskaupan toimialoilla. Kristillisdemokraattien ehdottama oppisopimuskoulutuksen lisääminen parantaisi työnantajien mahdollisuuksia kouluttaa tarvitsemaansa työvoimaa. KD esittää myös työttömyysturvan suojaosuuden korottamista 500 euroon kuukaudessa. Suojaosuuden korotus tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa saava henkilö voi ottaa vastaan osa-aikaisia tai lyhytaikaisia töitä menettämättä työttömyysturvaansa. Erityisen hyvänä Etu pitää esitystä opintorahan tulorajojen korottamisesta. Kaupan alalla toimii suuri määrä osa-aikaisia työntekijöitä, jotka tekevät työtä opintojen ohessa. Opiskelijoiden työntekoa ei pidä rangaista vaan siihen tulee kannustaa. Myös Kokoomus esittää opintorahan tulorajan korotusta omassa vaihtoehdossaan.
Kokoomuksella on kattava listaus työllisyystoimia, joista osalla olisi positiivisia vaikutuksia myös erikoiskaupalle. Paikallisen sopimisen lisääminen olisi monella alalla tervetullutta ja parantaisi työmarkkinoiden joustavuutta. Työttömyysturvan ja asumistuen uudistukset voisi lisätä työvoiman saatavuutta. Samoin ulkomaisen työvoiman saatavuuden lisääminen parantaisi erikoiskaupan asemaa. Kokoomus esittää myös lisäyksiä TKI-toiminnan rahoituksen lisäämistä Business Finlandin kautta, millä olisi oikein kohdennettuna positiivisia vaikutuksia myös erikoiskaupan alan toimijoille.
Yhteenveto
Kaikissa kolmessa vaihtoehtobudjetissa esitetään uudistuksia, jotka toteutuessaan parantaisivat erikoiskaupan alan toimintamahdollisuuksia. Erikoiskaupan liitto Etu näkee erityisesti tärkeänä, että esitetyt toimet verotuksen keventämiseksi ja työvoiman saatavuuden lisäämiseksi toteutuisivat tulevaisuudessa.
Erikoiskaupan näkökulmasta vaihtoehtobudjeteista puuttuu muutamia olennaisia asioita, ja sama pätee myös hallituksen esitykseen valtion talousarvioksi. Arkadianmäellä ei ole lainkaan huomioitu erikoiskaupan murrosta. Pienet kivijalkakaupat ovat ongelmissa kaupunkien keskustojen tyhjentyessä sekä ulkomaisten verkkokauppojen napatessa yhä suuremman osa erikoiskaupasta. Erikoiskaupan liikkeet tarvitsevat tukea tässä murrosvaiheessa. Etu ry toivoo mm. verkkokauppakoulutuksen lisäämistä sekä yrityskohtaista tukea verkkopalveluiden kehittämiseen. Lisäksi tarvittaisiin erillistä TKI-rahoitusinstrumenttia, jonka avulla erikoiskaupan yritykset voivat laajemminkin uudistaa nykyisiä toimintatapoja, toimitus- ja tuotantoketjuja sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja.
Oppositiopuolueet eivät myöskään puuttuneet merkittävään epäkohtaan: kaupan alan yritykset maksavat täyttä sähköveroa, samaan aikaan kun teollisuutta tuetaan merkittävällä verohuojennuksella.
Erikoiskaupan liitto Etu kehottaa kaikkia eduskuntapuolueita huomioimaan erikoiskaupan tarpeet päätöksenteossa. Kaupan ala on merkittävä työllistäjä ja hyvinvoinnin lähde suomalaisessa yhteiskunnassa. Pelkästään Etu ry:n 900 jäsenyritystä työllistävät yli 40 000 suomalaista ja sen edustamat toimialat tuovat merkittävän veropotin yhteiseen kassaan 16 miljardin euron liikevaihdollaan.
Erikoiskaupan liitto, Etu ry
Lähteet:
Kestävän tulevaisuuden vaihtoehto – kokoomus.fi
Perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-2022_aukeamittain.pdf (suomenuutiset.fi)