Suomen digikompassista suunnannäyttäjä EU-maille

Digikompassi määrittelee yhteisen vision ja tavoitteet

Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n digitaalisesta kompassista syyskuussa 2021. Euroopan unionin digitaalistrategian tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä, sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.

Suomen digikompassilla on tarkoitus laatia näille alueille kansalliset tavoitteet ja mittarit sekä luoda yhtenäinen digivisio. Työtä on tarkoitus tehdä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työhön kytketään nyt jo vireillä olevat hankkeet. Kompassi auttaa myös Suomen digitalisaatiokehityksen kannalta keskeisten hankkeiden priorisoinnissa. Suomi haluaa olla ensimmäinen digikompassin laatinut EU-maa.

Tarkempaa tilannekuvaa tarvitaan

Kansainvälisten mittausten perusteella Suomi on digimaailman kärkeä. Tietyillä osa-alueilla, kuten verkkokaupassa, Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen.

Digitalisaatioon, datatalouteen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on vireillä runsaasti, ja ne ovat laskennallisesti jopa satojen miljoonien eurojen arvoisia. Vahvempaa kokonaiskuvaa ja koordinaatiota kuitenkin tarvitaan, jotta hankkeilla saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri.

Koordinaatiolla halutaan varmistaa myös hankkeiden toimivuus yhdessä ja se, että hankkeista saatavat opit ovat laajalti hyödynnettävissä.

Tavoitteet korkealla

Komission tavoite vuoteen 2030 mennessä on saavuttaa julkisten keskeisten palveluiden digitalisaatiossa 100 %:n raja. Jopa 80 % kansalaisista käyttää tuossa vaiheessa digitaalista henkilökorttia.

Verkkoyhteydet kehittyisivät selvästi: tavoitteena on saada gigabitin yhteys kaikille, kuten myös langaton 5G.

Yritysten digitaalinen muutos on myös tavoitteen mukaan pitkällä. 75 % EU:n yrityksistä käyttää hyödykseen pilvipalveluja, tekoälyä tai massadataa.

Innovoijia, nopeasti kasvavia yrityksiä odotetaan lisää. Tarvitaan myös julkista rahoitusta niin kutsuttujen miljardiluokkaan yltävien yksisarvisyritysten määrän kaksinkertaistamiseksi EU:ssa.

Kaikki eivät voi olla eturivissä. Tuolloin odotetaan, että myös myöhäiset omaksujat ovat saaneet digiteknologian käyttöasteen perustasolle vähintään 90 prosentissa pk-yrityksistä.

Toimia odotetaan

Jotta Suomi voi olla kärjessä, ei pelkkä digikompassin laatiminen riitä. Tärkeintä on saada konkretiaan suunnitelman ympärille.

Edun tukema ajatus siitä, että käytössä olisi myös pk-yrityksille soveltuva pysyvä TKI-rahoitusinstrumentti tukisi monia digikompassin tavoitteita. Hyviä ideoita on runsaasti ja niitä on voitava testata kotimaan markkinoilla rajatulla riskillä ja onnistuessaan niistä syntyy uusia kansainvälisille markkinoille johtavia menestystarinoita.