Ilmastotavoitteet 2035 erikoiskaupan kilpailuvaltiksi
Alustuksen keskustelulle antoi ilmastotyön edelläkävijä Leo Stranius, joka toimii yritysten vastuullista liiketoimintaa vauhdittavan Third Rock Oy:n toimitusjohtajana. Tähän artikkeliin tiivistimme Straniuksen esityksen keskeiset viestit.
Ilmastotyön tavoitteena on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Vastuullisuus ei ole enää vain lisäarvo vaan ”license to operate” ja hygieniakysymys.
Elämme ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia vuosia. Mikäli jatkamme kuten tähänkin asti, globaali hiilibudjettimme on käytetty reilussa seitsemässä vuodessa. Yksikään maa ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Ainoastaan nollaamalla päästöt äärimmäisen nopeasti voidaan edelleen päästä tavoitteeseen rajata ilmaston lämpeneminen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n 1,5-asteen tavoitteisiin.
Päästövähennyksiin liittyvät teot ovat investointi tulevaisuuteen. Vastuullisuus on kannattavan kasvun strategisessa ytimessä. On edullisempaa hallita asioita ennalta ja ehkäistä riskejä, kuin jättäytyä tulevan sääntelyn toteuttajaksi.
OP Ryhmän yhdessä Aalto-yliopiston NIBS-ajatushautomon kanssa vuosittain toteuttamassa suuryritystutkimuksessa kysytään Suomessa toimivien 250 suurimman yrityksen johdolta näkemyksiä tulevaisuudesta ja taloudesta. Tulosten mukaan 92 prosenttia yritysjohtajista kokee yrityksen vastuullisuuteen liittyvät teot kasvavana kilpailutekijänä. Luku oli sama myös edellisenä vuonna ja ilmeistä onkin, että jo pitkään isoissa yrityksissä vastuullisuuden merkitys on muuttunut hyväntekeväisyydestä ja mainehallinnasta strategiseksi mahdollisuudeksi.
”Isoissa yrityksissä johto ymmärtää hyvin, että liiketoiminnalta putoaa pohja, jos ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisia ongelmia ei ratkaista tai sosiaalisen vastuun kysymyksistä ei pidetä huolta. Sidosryhmät ja asiakkaat odottavat, että yritykset hoitavat vähintään oman tonttinsa kuntoon."
Sama tutkimus kertoo, että 63 prosenttia on sitä mieltä, että yrityksen tehtävänä on ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Taloudellinen voiton tavoittelu ei voi olla yrityksen ainoa tehtävä.
”Onhan koronapandemiakin korostanut yritysten roolia yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisijana. Ei käsidesiä, kasvomaskeja tai rokotteita olisi saatu markkinoille, elleivät yritykset olisi niitä kehittäneet ja tuoneet tänne. Koronapandemian tuoma epävarmuus näkyy kuitenkin tämän luvun pienenemisenä edellisestä vuodesta. Isoilla yrityksillä voi olla epävarmat näkymät ja tarve käpertyä vanhoihin käytäntöihin."
Lainaukset ja lisää aiheesta Leon blogissa: http://leostranius.fi/2021/01/onko-yritysten-tehtava-ratkaista-yhteiskunnallisia-ongelmia/
Sidosryhmäodotukset kasvavat ja vastuullisuuden rima nousee korkeammalle - vastuullisuusajattelu muutoksessa
Vastuullisuus ilmastokriisin aikakaudella on yritysaktivismia, jossa otetaan rohkeasti kantaa ja vaikutetaan myös päättäjiin, asiakkaisiin ja julkiseen keskusteluun.
Ymmärryksen ja valveutuneisuuden myötä vastuullisuuden sisältöalueet laajenevat ja syvenevät. Vastuullisuus ulottuu ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuusasioihin sekä sosiaaliseen kestävyyteen. Katse on riskien hallinnan sijaan enemmän mahdollisuuksissa. Tavoitteellisuus ohjaa tekemistä ja asiat pitää pystyä mittaamaan. Asioita tehdään yhä useammin yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.
Tekojen ja viestinnän pitää kulkea samaa suuntaan. Sidosryhmät odottavat yrityksiltä yhteiskunnallista roolia. Vastuullisuutta mitataan sillä, kuka pitää vaikeinakin aikoina huolta työntekijöistään, ihmisoikeuksista tai ilmastotavoitteista.
Alkuun ambitiotason määrittelyllä
Ilmastotyössä kannattaa lähteä liikkeelle oman tavoitetason määrittelyllä. Onko yrityksen tavoitteena olla toimialan edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, luoda uusia markkinoita ja ekosysteemejä vai esimerkiksi strategisen kilpailukyvyn luominen hiilineutraalisuudella. Vai riittääkö ns. perus-compliance-taso eli lakien ja normien noudattaminen ja eettisiin minimivaatimuksiin vastaaminen.
Edelläkävijäroolin ottaminen tuo mukanaan kilpailuetua, kasvattaa organisaation pääomaa, työnantajamielikuvaa ja brändiarvoa ja auttaa tunnistamaan riskejä. Haittana voi olla sidosryhmien tai median silmätikuksi joutuminen ja kalliimpi hinta kantapään kautta oppimisesta.
Ns. perässähiihtäjät voivat hyödyntää muiden jo testaamia parhaita käytäntöjä, oppia kilpailijoiden virheistä ja saavuttaa näin kustannusetua ja riskien hallintaa. Käänteisesti vastuullisuustyöstä potentiaalisesti saatava imagohyöty jää saamatta sekä vaikutusmahdollisuudet toimialan edunvalvontaan pienenee.
Ilmastotyö on käytännön tekemistä ja viestintää
Yrityksen menestyksen kannalta yritysvastuusta viestiminen on myös tärkeää. Se on tehtävä linjassa tekojen kanssa.
Yritykset voidaan vastuullisuusviestinnän mukaan jakaa neljään ääriesimerkkiin;
HENKSELINPAUKUTTAJAT tekevät viestintää markkinointikulmalla. Satunnaisista yritysvastuuteoista viestitään suureen ääneen. Tyylissä piilee viher-/valkopesuriski.
OMAN PESÄN LIKAAJAT eivät reagoi toimiympäristön vaateisiin. Eivät tee eivätkä kommunikoi, vaikka ympäristö kaipaisi aktiivisuutta.
UJOT NÖYRISTELIJÄT ovat suotta vaiti, vaikka yritysvastuuasioita tehdään. Silti niistä ei kerrota, eikö sidosryhmien tiedontarpeisiin vastata.
KETTERÄT KUNINKAALLISET toimivat ennakoiden ja vastuullista kilpailukykyä luoden samalla viestien siitä linjassa tekojen kanssa. Yritysvastuu integroituna strategiaan.
Päästöjen vähentäminen vai kompensointi?
Hiilineutraaliuteen pyrkiminen edellyttää, että tiedämme, mistä hiilijalanjälkemme muodostuu ja kuinka suuri se on. Hiilijalanjäljen pienentäminen edellyttää päästöjen vähentämistä ja tämän todentaminen edellyttää hiilijalanjälkilaskenta. Hiilijalanjäljen laskemiseen on useita eri standardeja ja kumppaneita, joilla toimivia metodeja sen toteuttamiseksi.
Mikäli yritys ei pysty kaikilla osa-alueille hiilineutraaliuteen, päästöjä voidaan kompensoida. Kompensoinnissa ja hiilien poistamisessa on huomioitava tuplalaskennan riski ja toimittava kumppanin kanssa. On parempi ylikompensoida. Kannattaa aloittaa kokeiluilla ja hajauttaa.
Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita teet säännöllisesti. Hiilineutraaliuteen pyrkiminen vaatii sitoutumista. Onnistumiseen vaaditaan valtavasti työtä ja häpeämätöntä toimintaa, lisäksi motivaatiota, innostusta ja halua, sekä lopulta taitoa ja osaamista. Nimenomaan tässä järjestyksessä.