Data- ja alustatalouden kehittäminen kaipaa yhteistyötä
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot on analysoitu erityisesti teollisiin ekosysteemeihin kiinnittyvän datapohjaisen arvonluonnin strategisia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle erilaisten alustavaihtoehtojen ja -toimintamallien näkökulmista. Aihetta on tarkasteltu kirjallisuuskatsauksen lisäksi 12 tapaustutkimuksen avulla.
Tutkimus pyrkii kuvaamaan, mitkä ovat datatalouden arvonluontiin liittyvät keskeiset haasteet ja strategiset mahdollisuudet suomalaisten yritysten näkökulmasta.
Haasteita datapohjaisen liiketoiminnan kaupallistamisessa
Selvityksen perusteella kehitys näyttää etenevän suomalaisissa yrityksissä vaiheittaisesti ja liiketoiminnan kehittämistyön tapahtuvan pääosin yritysten sisällä sekä rajatuissa verkostoissa. Haasteena datapohjaisen liiketoiminnan luomisessa on kannattavan liiketoimintamallin luominen ja palveluiden kaupallistaminen.
Tapausesimerkkien perusteella datan kontrolli ja hallinnointi on vahvasti alustayrityksellä itsellään. Datatalouteen tarttuminen pelkällä hyvällä idealla ei riitä, vaan tarvitaan sekä pitkäjänteistä työtä ja merkittäviä investointeja että uskoa ja onnistumisia.
Kannattavaa liiketoimintaa on vaikea luoda, sillä tiedon muuttaminen rahaksi ole yksinkertaista. Dataa tarvitaan palvelun tuottamiseksi tai myytävän laitteen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja hyödyntäminen voi, varsinkin aluksi, tuottaa enemmän kustannuksia, kuin palveluna saatava liikevaihto kattaa. Vaikka teknologiset ratkaisut ovat monistettavia ja skaalautuvia, niin usein tarvitaan tapauskohtaista räätälöintiä useilla osa-alueilla.
Liian vähän yhteistyötä ja aitoja ekosysteemejä
Suomalaisissa tapaustutkimuksissa on edetty itse alusta asti kehittämisen tietä, kun taas kansainvälisissä tutkimuksissa on esimerkkejä myös yritysostojen tai allianssien kautta laajentumisesta alustaliiketoimintaan.
Esimerkkejä ei myöskään juuri ole kansainvälisissä tutkimuksissa merkittävänä pidetystä, ekosysteemin täydentävästä innovaatiotoiminnasta. Avoimen innovaatiotoiminnan ja systeemisten innovaatioiden merkitys ei tapaustutkimuksissa näy. Omasta datasta halutaan edelleen pitää vahvasti kiinni.
Datatalouden voimasta puhutaan paljon, mutta alat näyttäytyvät pitkälti samanlaisina kuin ennenkin. Dataa kyllä hyödynnetään enemmän, älyä integroidaan prosesseihin ja tämä kaikki mahdollistaa uudenlaisten palvelujen ja liiketoimintojen rakentamisen. Kyse on kuitenkin vaiheittaisesta ja loogisesta kehityksestä. Puhtaasti dataan perustuvan toiminnan liikevaihto näyttää edelleen marginaaliselta.
Lainsäädännön kannalta datapohjaisen liiketoiminnan edistäminen on moniulotteinen haaste. Monilla toimialoilla on myös omia erityispiirteitä. Julkinen sektori voi jatkossa tukea ekosysteemien syntymistä ja kehittymistä ekosysteemipolitiikan keinoin, edistää datan jakamista määrittämällä esimerkiksi hankkijana tai rahoittajana yhteisiä pelisääntöjä, ja varmistaa datatalouden edellyttämien kyvykkyyksien rakentuminen koulutukseen liittyvillä linjauksilla.
Erikoiskaupan menestys tiedon ja yhteistyön varassa
Datatalous vaikuttaa vielä monilta osin junnaavan lähtötelineissä, joten mukaan sen kehitykseen ehtii vielä. Datan enenevä käyttö tulee kuitenkin väistämättä erottelemaan myös erikoiskaupan jyvät akanoista. Löytyisikö esimerkiksi suomalaisen erikoiskaupan piirissä rohkeutta tehdä yhdessä kokeiluja ja rakentaa menestyviä liiketoimintamalleja?
Etu on mukana datatalouden kehittämisessä mm. toteuttamalla selvityksiä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa ja tarjoamalla esimerkkejä onnistuneista hankkeista. Tulossa on muun muassa yhteistyössä Aalto yliopiston tutkijoiden kanssa tehtävä YouTube-sarja Tiedolla johtaminen – datan älykäs ja eettinen käyttö.
Jaamme tietoa ja ideoita, miten innovaatiot ovat skaalattavissa koko suomalaisen erikoiskaupan menestykseksi. Jos sinä tai yrityksesi haluatte olla mukana luomassa älykästä datatalouden ekosysteemiä, ole yhteydessä. Autamme alkuun verkostojen luomisessa.