Uutinen

Köyliöläisyritys investoi rohkeasti, mutta ovatko asiakkaat valmiita maksamaan kotimaisista vastuullisista tuotteista? ”Pelkät puheet ekologisuuden arvostamisesta eivät riitä”

Köyliöläisyritys investoi rohkeasti, mutta ovatko asiakkaat valmiita maksamaan kotimaisista vastuullisista tuotteista? ”Pelkät puheet ekologisuuden arvostamisesta eivät riitä”

Kainon perustaja Niina Sinisalo yrityksen tehtaanmyymälässä Säkylässä. Kainolla on myös oma verkkokauppa.
Teksti Rebekka Silvennoinen, kuva Kaino
Share

25.8.2022

Share

Kotimaisen Kainon suuret investoinnit sattuivat huonoon aikaan – päällekkäin korona kanssa. Nyt koneet käyvät, mutta asiakkaat eivät. Yrittäjä miettii, onko suomalainen kuluttaja vastuullinen vain puheissaan.


Vuonna 2010 paikallislehdessä oli ilmoitus. Siinä kerrottiin, että myynnissä oli neulekoneita. Köyliön Neuleen yrittäjäpariskunta oli jäämässä eläkkeelle ja neulekoneet olivat vailla uutta käyttäjää.

Niina Sinisalon huomio kiinnittyi paikallislehden ilmoitukseen, sillä hän oli ostanut lapsilleen naapurikunnassa sijaitsevan Köyliön Neuleen tuotteita jo pitkään. 

”Lähdin katsomaan koneita sen enempää ajattelematta. Kuulin kaikkien muiden ostajaehdokkaiden kääntyneen kannoillaan, kun he olivat nähneet, kuinka suurista koneista oli kyse. Vaikka neule ei synnykään niiden avulla vain nappia painamalla, minä olin myyty kerta heitolla.”

Tuolloin parturi-kampaajana työskennelleellä Sinisalolla ei ollut minkäänlaista kokemusta koneneulonnasta. Silti hän päätyi hakemaan pankkilainaa ja ostamaan neulekoneet. Ostopäätöstä helpotti, että kauppasopimukseen kuului neulekoneiden käytön opettaminen.

Siitä alkoi Kainon tarina.

”Puolen vuoden jälkeen sain ensimmäiset tuotteet myyntiin. Valmistimme aluksi lastenvaatteita, pipoja ja asusteita. Myös muutama itseäni varten suunnittelemani naistenvaate päätyi tehtaanmyymälän valikoimaan. Ne osoittautuivat hiteiksi, ja siten meistä tuli naistenvaatteita valmistava neuleyritys.”

Ensimmäiset neljä vuotta Sinisalon yhtiökumppanina toimi Sanni Salonen. Nykyisin neljäsosan yrityksestä omistaa mallimestari ja kaavoittaja Riitta Konttila

Sinisalolle oli alusta saakka selvää, että hän haluaa tuottaa neuleita kestävän kehityksen mukaisesti. Myös yrityksen nimen haluttiin heijastavan brändin arvomaailmaa.

”Kaino on suomalaisen kansallisaatteen kultakauden nimiä. Se muistuttaa yksinkertaisemmista ajoista, jolloin ei tehty massatuotantoa dollarinkuvat silmissä.”

Kaino valmistaa kaksi päämallistoa vuodessa. Osa malleista pysyy vuodesta toiseen samoina kuoseja ja värejä lukuun ottamatta. Valikoimaan kuuluu mekkoja, tunikoita, leggingsejä, paitoja ja neuletakkeja. Neulekoneilla valmistuu myös miesten neuleita, neuleasusteita ja esimerkiksi neuleesta valmistettuja kestovanulappuja. 

Kaino valmistaa neuleet tilausten mukaan. 

”Asiakkaat ovat hyväksyneet sen, että tilauksesta tuotteen saapumiseen menee noin kaksi tai kolme viikkoa.”

Kaino työllistää tällä hetkellä Sinisalon lisäksi kolme täysipäiväistä ompelualan osaajaa ja kolme osa-aikaista. Sinisalon vastuulla on neuleiden suunnittelu. Kaavoitukseen osallistuu koko tiimi. Kainon neuleet ovat Made in Finland kaikilla mittapuilla. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan itse Satakunnan Köyliössä – omilla neulekoneilla, totta kai. 

Neuleita myydään Kainon omassa verkkokaupassa ja Säkylässä sijaitsevassa tehtaanmyymälässä, Kaino Kaupassa. 80 prosenttia myynnistä tulee verkkokaupasta. Muutamia tilauksia kuukaudessa tulee myös Suomen rajojen ulkopuolelta kuten Ruotsista, Belgiasta ja Italiasta.

Tällä hetkellä Kainon tuotteita jälleenmyy Miela Designroom Tampereella. Ennen koronaa jälleenmyyjiä oli ympäri Suomen. 

Ennen pandemiaa Kainon taival oli nousujohteinen, joten tuotanto nostettiin seuraavalle tasolle ostamalla uudet ja modernit neulekoneet.

”Otimme ison lainan, ja uudet japanilaiset neulekoneet saapuivat meille neljä kuukautta ennen pandemian puhkeamista. Lähdin itse Englantiin opiskelemaan koneiden käyttöä, ja sitten osaaja vieraili täällä meillä Köyliössä. Palkkasimme myös englantilaisessa yliopistossa neulesuunnittelua näillä samoilla koneilla opiskelleen tekijän meille töihin.”

Korona tyrehdytti myynnin, mutta Sinisalo toteutti jo sovitut investoinnit. Vaikka yritys takoi tappiota, ei Sinisalo voinut lomauttaa työntekijöitä, sillä tuotteita piti saada valmiiksi ja kaupaksi.

”Neulekoneet olivat suuri investointi. Myös osaajan palkkaaminen oli sellainen. Tähän päälle korona. Kävimme läpi todella kovat ajat. Nyt näyttää jo onneksi paljon paremmalta, mutta kyllä meno minua jossain kohtaa hieman huimasi.” 

Uusilla neulekoneilla neuleet ohjelmoidaan ja neulotaan jokaisessa vaatekoossa suoraan valmiiksi paloiksi: hihoiksi, pääntieksi, etu- ja takakappaleiksi. Näin hävikkineulosta ei synny laisinkaan. Ainoastaan pieni pyöreä kappale leikataan pääntiestä pois.

”Täysin vastaavalla tavalla ei Suomessa neuleita valmista kukaan muu. Tilasimme Italiasta koneen, jolla pääntiet ja olkasaumat saadaan viimeisteltyä täydellisesti.”

Vuoden 2022 alussa laitteisto ja osaaminen olivat kunnossa, ja bisnespuolessa konsultointiapua tuli ELY-keskukselta ja Business Finlandilta. 

”Tuki oli meille äärettömän tärkeä. Saimme apua tuotannon tehostamiseen ja karsimme valikoimasta tuotteita, jotka eivät myyneet. Tämän vuoden puolella olemmekin tehneet jo voitollisia kuukausia. Verkkokauppaa, markkinointia ja somea kehitämme edelleen. Tavoitteena on myös alkaa taas kasvattaa jälleenmyyntiverkostoamme.”

Kainon tarkoitus onkin ponnistaa takaisin pinnalle – ja korkeammallekin. Tavoitteena on panostaa myös vientiin. 

Tämä kaikki vaatii kuitenkin myyntiä, eli asiakkaita. Sinisalo peräänkuuluttaa kuluttajien vastuuta. 

”Jos haluaa kotimaisia ekologisia vaatteita, on siihen myös panostettava rahallisesti, eli tuettava ostopäätöksillä suomalaisia yrityksiä. Pelkät puheet ekologisuuden arvostamisesta eivät riitä.”

Taloudelliset haasteet ovat saaneet Sinisalon pohtimaan tuotannon siirtämistä osittain esimerkiksi Viroon. Mutta kun hän leikitteli ajatuksella Facebook-päivityksessään, siitä nousi valtava haloo.

”Tässä on ristiriita. Yrittäjä ei voi olla pelkkä hyväntekijä, sillä tämä on bisnestä ja palkat on maksettava. Tuotannon pitävät Suomessa vain kuluttajat – ja sillä on hintansa.”

Tosissaan Sinisalo ei kuitenkaan ole tuotantoa siirtämässä pois Suomesta, sillä silloin ”Kaino ei olisi enää Kaino”.

”Olen tuonut Suomeen neuletuotannon välineet ja osaamisen. Toivoisin, ettei tämä kaikki valuisi hukkaan ja kuivuisi omaan vaikeuteensa. Neuletuotanto pitää saada pysyväksi osaamiseksi Suomeen.”

Miten tämä toteutettaisiin, ei Sinisalo vielä tiedä. Yksi vaihtoehto kuulemma olisi, jos jokin isompi yritys ostaisi Kainon. Vaihtoehtoisesti tarvittaisiin useita todella hyviä vuosia, jotta Kaino voisi kasvaa.

Sinisalon äänestä kuuluu myös varovaista toiveikkuutta. 

”On ollut valtava onnistuminen luoda yritys, joka työllistää ihmisiä. Onhan tämä jo tällaisenaankin menestystarina. Ei ole helppo pärjätä neuleilla tai tällä alalla – ja vielä Suomessa.”

Neuleyrittäjän vuosiin on mahtunut myös toteutuneita toiveita.

”Unelmani on ollut valmistaa neule, joka olisi vertailukelpoinen maailman parhaimpiin neuleisiin kaikilla mittapuilla. Näillä uusilla neulekoneilla voin valmistaa sellaisen.”

Juttu on julkaistu aiemmin Fashion Finlandin uutiskanavassa Fafi.fi.