Vain murto-osa muotikauppiaista sai kustannustukea – ehdot aivan liian tiukkoja, sanovat Fashion Finlandin jäsenyritykset
Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki oli monelle koronan kurittamalle muotikauppiaalle pettymys. Muotialan yrittäjät kritisoivat tuen ehtoja liian tiukoiksi. Näin kertoo Fashion Finlandin jäsenilleen 8.9.2020 toteuttama kustannustukikysely.
Kyselyllä pyrittiin tarkastelemaan jäsenten tyytyväisyyttä Valtiokonttorin kustannustukeen, selvittämään suuntaa-antavasti myönnettyjen tukisummien suuruutta sekä keräämään palautetta viranomaistoiminnasta koronakriisissä Fashion Finlandin jäsenyritysten näkökulmasta.
Suomen hallitus teki linjauksen kustannustuesta kesäkuun lopulla. Kustannustuki oli tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden koronaviruksen vuoksi. Tukea hakevalla yrityksellä tuli olla myös palkkakuluja ja muita kiinteitä kuluja, joista sen on ollut koronan seurauksena vaikea selvitä. Tuen hakuaika loppui 31. elokuuta.
Lähes puolet Fashion Finlandin kyselyyn vastanneista kertoi hakeneensa Valtiokonttorin kustannustukea. Tukea myönnettiin kuitenkin vain noin 18 prosentille tukea hakeneista.
Kustannustukea myönnettiin yrityksille vähintään 2000 euroa ja korkeintaan 500 000 euroa. Enemmistö myönteisen tukipäätöksen saaneista vastaajista kertoi kustannustuen olleen suuruudeltaan 2000–20 000 euroa. Yhden yrityksen saama tukisumma ylitti 200 000 euroa. Tuen saaneen yrityksen edustaja arvioi sen tuovan merkittävää helpostusta liiketoiminnan jatkamiseen myös tuottamattomina kuukausina.
Valtaosa kyselyyn vastanneista kritisoi voimakkaasti kustannustuen hakuperusteita. Närkästystä herätti erityisesti huhti-toukokuuhun perustunut kuluvertailu, vaikka korona on vaikuttanut muotikauppaan maaliskuulta näihin päiviin asti. Myös muiden tukien, kuten Business Finlandin kehitysrahan, vaikutusta kustannustukeen kritisoitiin, kuten myös eri kuukausille kohdistuvaa laskutusta, mikä saattoi vaikuttaa tuen saamiseen.
Etenkin pienyrittäjät kokivat jääneensä tuen ulkopuolelle ja kritisoivat 2000 euron minimisummaa. Heidän mielestään pienemmästäkin summasta olisi apua.
Kursivoidut kohdat ovat lainauksia kyselyyn vastanneiden avoimista kommenteista.
Tuki(ehdot) olivat sinänsä liian tiukat, koska kuluvertailu tapahtui huhti- ja toukokuun osalta, mutta myynti laski maaliskuulta elokuuhun asti. Joten pienet eivät saaneet ehkä suhteessa kuitenkaan tukea riittävästi ja siitä kertoo suuri hylkäysprosentti.
Kustannustuen hakeminen oli täyttä humpuukia. Huhtikuussa maksettavia maksuja ei voinut käyttää, jos ne kohdistuivat esimerkiksi maaliskuulle tai helmikuulle, vaikka eräpäivä oli huhtikuussa. Paras tuki olisi ollut alvin poisto!
Meillä kyseisten kuukausien tehdyt tunnit maksettiin seuraavassa kuussa, eli ne eivät kohdistuneet oikein ja se vaikutti dramaattisesti tukeen. – – Business Finlandin tuki söi viimeisenkin euron saada tukea. Business Finlandin tuki oli tarkoitettu kehityshankkeeseen ja kustannustuki tuottoihin nähden liian suuriin kustannuksiin. Ei saisi missään nimessä vaikuttaa toisiinsa.
Kustannustuen laskentakaavio tekee maksettavan tuen summasta liian pienen.
Tarvitaan uutta kustannustukea, joita voivat hakea kaikki koronan kurittamat muotikaupat liikevaihdosta riippumatta. Kesän myyntimme jäi kuudesosaan viime kesän myynnistämme. Joten tilanne on kriittinen ja lisää tukea tarvitaan. Emme ole saaneet muuta tukea kuin kuntatuen, eikä se riitä ollenkaan.
Myös toimialakohtaista rajausta kritisoitiin. Esimerkiksi agentuurit eivät voineet hakea tukea lainkaan, vaikka korona on aiheuttanut myös niille merkittäviä tappioita.
Mekin (agentuurit) tarvitsisimme tukea pysyäksemme hengissä. Meiltähän laskee provisiotulot todella paljon, kun asiakkaamme eivät pysty ostamaan mitään tai ostavat paljon vähemmän kuin aiemmin. Tässä viesti päättäjille: agentuuritkin pitäisi saada tuen piiriin. Me kuulumme juuri siihen yksinyrittäjien joukkoon, joka on muutenkin ahtaimmalla.
Fashion Finlandin ja sen jäsenyritysten lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto on moittinut kustannustuen ehtoja liian tiukoiksi. Helsingin Sanomat uutisoi 22. elokuuta, että yli puolet 300 miljoonan euron kustannustukipotista jää jakamatta. Silloin 70 prosenttia kaikista hakijoista oli saanut kielteisen päätöksen.
Vaatteiden tukkukauppa oli tuolloin yksi niistä toimialoista, jolle oltiin myönnetty kustannustukea yli 1,2 miljoonalla eurolla. Potti oli kuitenkin jakautunut varsin pienelle joukolle, sillä myönteisiä päätöksiä oli 17.
Fashion Finlandin toteuttamaan kustannustukikyselyyn antoi vastauksensa 71 jäsenyritystä tai niiden edustajaa.