Näkökulma

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen parantavat kasvun edellytyksiä – tuki pk-yritysten kehitystoiminnalle erittäin tervetullut

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen parantavat kasvun edellytyksiä – tuki pk-yritysten kehitystoiminnalle erittäin tervetullut

Hallitus päätti nostaa TKI-rahoitusta kehysriihessään huhtikuussa. Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia
Teksti Erikoiskaupan liitto Etu ry
Share

6.4.2022

Share

Hallituksen päätös lisätä merkittävästi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta on tervetullut ja tarpeellinen talouskasvun vauhdittamiseksi. Erikoiskaupan liitto pitää erityisen hyvänä uutta alueellista TKI-rahoitusta ja verokannustimen kasvattamista. Valtion raju velkaantumiskehitys herättää kuitenkin huolta tulevaisuudesta.


Hallitus on saanut valmiiksi viimeisen kehysriihensä, jossa päätetään julkisen talouden kuluista hallituskauden loppuun saakka. Erikoiskaupan kannalta kiinnostavaa on se, että hallitus päätti nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta 350 miljoonalla eurolla aikaisempaan kehyspäätökseen verrattuna. Valtion rahoitus tutkimukseen- ja kehitykseen on vuonna 2023 yhteensä noin 2,3 miljardia euroa. Hallitus päätti korottaa yrityksille tarkoitettua Business Finlandin TKI-avustusvaltuutta 63 miljoonalla eurolla. Lisäksi otetaan käyttöön uusi 10 miljoonan euron alueellinen tuki kehitystoimintaan. Yritysten kehitystoimintaa tuetaan myös verokannustimen avulla. T&K-verokannustimen vaikutus osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta on vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

Erikoiskaupan liitto Etu ry pitää päätöstä erittäin kannatettavana.

”Panostukset TKI-toimintaan lisäävät kasvun mahdollisuuksia. Pidämme erityisen hyvänä, että rahoitusta suunnataan myös yritysten tekemään kehittämistoimintaan ja erityisesti pk-yrityksille”, kiittelee Erikoiskaupan liitto Edun toimitusjohtaja Ulla Pöllänen.

Erikoiskaupan liitto näkee, että hallituksen lisäämä alueellinen TKI-rahoitus avaa uusia mahdollisuuksia kasvulle ja kehitykselle. Monilla alueilla ja erityisesti erikoiskaupan aloilla tarvitaan aiempaa käytännönläheisempää innovaatiotoiminnan kehittämistä, joka antaa myös erikoiskaupan yrityksille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa. TKI-panostukset ovat aiemmin keskittyneet suuryrityksiin ja pääkaupunkiseudulle.

”Erikoiskaupan toimijoilla on paljon toteuttamiskelpoisia investointi- ja kehitysajatuksia. Ongelmana on ollut rahoituksen suuntautuminen suurille toimijoille ja suuriin kaupunkeihin. Matalamman kynnyksen alueellinen rahoitus on tervetullut uusi malli, joka parantaa oleellisesti erikoiskaupan toimijoiden mahdollisuuksia testata ja toteuttaa ideoitaan. Varsinkin, kun uusi TKI-rahoitus antaa mahdollisuuden ostaa yritykseen toteuttajia ja osaamista”, toteaa Pöllänen.

Julkisen talouden kestävyys herättää huolta

Hallituksen päätökset TKI-toiminnan tukemiseksi sekä merkittävät panostukset turvallisuuteen ovat tarpeellisia. Kehyspäätöksen suuret linjat herättävät kuitenkin huolta julkisen talouden kestävyyden kannalta.

”Valtion velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin. Julkisen talouden pitää olla kestävällä pohjalla ja yritysten toimintaympäristö ennakoitavana. Pelko tulevista julkisen talouden leikkauksista ja veronkorotuksista heikentää investointihalukkuutta ja lisää yleistä epävarmuutta”, muistuttaa Pöllänen.

Erikoiskaupan liitto pitää myös liikennehankkeisiin kohdistettuja lisäsäästöjä lyhytnäköisenä.

”Toimivat liikenneyhteydet ovat elinehto Suomen taloudelle. Panostukset infrastruktuurin kehittämiseen ja tiestön kunnossapitoon tuovat itsensä takaisin. Säästökohteena liikenne on huonoin mahdollinen”, toteaa Pöllänen.