Kommentti

Menojen kasvattaminen on poliitikoille mieluisaa mutta leikkaaminen lähes mahdotonta – miksi säästöistä puhuminenkin on niin vaikeaa?

Menojen kasvattaminen on poliitikoille mieluisaa mutta leikkaaminen lähes mahdotonta – miksi säästöistä puhuminenkin on niin vaikeaa?

Erikoiskaupan liiton johtaja Markus Kalmi kysyy miksi säästäminen on poliittisille päättäjille niin vaikeaa
Teksti Markus Kalmi, Kuva: Esa Kapila
Share

8.9.2022

Share

On kaikkien suomalaisten etu, että maan talous on kunnossa ja kestävällä pohjalla. Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ”säästäminen” ja ”leikkaukset” ovat kuitenkin pahimpia kirosanoja. Päättäjiksi valittujen tärkein tehtävä on kuitenkin pitää kulut ja menot tasapainossa. Jos poliitikot tekisivät heille annetun työn, se mahdollistaisi verotuksen kevennyksen ja tulevien kriisien hoitamisen.


Hallitus julkaisi talousarvioesityksensä ensi vuodelle. Esitys oli reilu kahdeksan miljardia euroa pakkasen puolella. Viime vuosien kokemuksesta viisastuneena voidaan olettaa, että valtion velkaa kertyy ensi vuonna reippaasti tätäkin enemmän.

Suomalaista poliittista keskustelua kuvasi hyvin talousarvioesityksen jälkeen Ylen A-talkissa käyty keskustelu suurimpien puolueiden puheenjohtajien kesken. Päähallituspuolueiden puheenjohtajat tivasivat oppositiojohtajilta, mistä he säästäisivät, kun nämä toivat esiin huolen valtion velkaantumisesta.

”Säästöt”, ”leikkaaminen” ja ”leikkauslistat” ovat tätä nykyä kirosanoja suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Jos joku poliitikko uskaltaa ehdottaa leikkauksia, saati toteuttaa niitä, moititaan häntä niistä kovasanaisesti ja pitkään. Tilanne on absurdi. Vastuullinen talouspolitiikka ja veronmaksajien rahojen mahdollisimman tehokas käyttö pitäisi olla jokaisen poliitikon ja puolueen kunnia-asia!

Poliittiset päättäjät pyrkivät löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Oman havaintoni mukaan ratkaisuehdotukset pitävät lähes poikkeuksetta sisällään joko lisää sääntelyä, uusia virastoja tai lisää julkista rahoitusta. Tämä noidankehä paisuttaa budjettikirjaa vuodesta toiseen. Hyvin harvoin pyritään keventämään sääntelyä, karsimaan päällekkäisyyksiä, parantamaan johtamista tai tehostamaan toimintoja.

Oman mausteensa soppaan tuovat lukuisat etujärjestöt, jotka odottavat parannuksia jäsenistönsä toimintaympäristöön. Näin toimii myös Erikoiskaupan liitto Etu.

Mitä erikoiskaupan yritykset sitten kaipaavat eduskunnalta ja hallitukselta? On selvää, että kaupan alan yritykset tarvitsevat julkista tukea, mikäli poliittisilla päätöksillä rajoitetaan niiden toimintaa, kuten tapahtui korona-aikana. Samoin energiakriisin johdosta vaikeuksiin ajautuvat yritykset tarvitsevat mahdollisesti tukea pysyäkseen ylipäätään pystyssä.

Muutoin erikoiskaupan toimijat kaipaavat lähinnä toimia, jotka mahdollistavat vapaan ja reilun kilpailun sekä kohentavat ihmisten ostovoimaa. Yksityisillä yrityksillä pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin, suomalaisia yrityksiä pitää koskea samat säännöt kuin ulkomaisia kilpailijoita ja työmarkkinoista toivotaan nykyistä joustavampia. Verorasituksen keventämisestä ei myöskään olisi haittaa, mikäli toivotaan, että erikoiskaupan yritykset voivat jatkossa kehittää toimintaansa ja työllistää entistä useampia suomalaisia.