Medialle
Uutiset 28.02.2020
Brexitin suhteen on vain kaksi varmaa asiaa. Kaikki muu on toistaiseksi spekulaatiota. Siirtymäkaudella kuluvan vuoden loppuun saakka kaikki jatkuu kuin ennenkin, minkä jälkeen tullimuodollisuudet astuvat välittömästi voimaan 1.1.2021. Missä muodossa yhteistyö jatkuu, on vielä epäselvää.
Ulkoministeriön ulkosuhteiden osaston vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen esitteli tuote- ja palvelukaupan yrityksille Brexitin tilannetta Edun aamukahveilla 26.2.2020. Ulkosuhteiden osastolla Brexit valmistelut jatkuvat työteliäinä ja valmistautuminen myös sopimuksettomaan eroon kulkee yhä vahvasti mukana.
Siirtymäkauden aikana asiat pysyvät ennallaan. Siirtymäkauden tarkoitus on mahdollistaa tulevan suhteen sopimusneuvottelut.
Komission ja brittien väliset neuvottelut alkavat maaliskuun alussa. Välitarkasteluun neuvottelut tulevat kesäkuussa. Mikäli britit vielä päättäisivät hakea pidennystä siirtymäkauteen, se on tehtävä 1.7.2020 mennessä. Siirtymäkauteen on mahdollista hakea kerran kahden vuoden pidennystä, mutta pidennyksen hakeminen on pääministeri Boris Johnsonin lausuntojen pohjalta hyvin epätodennäköistä. Jos tai kun pidennystä ei haeta, siirtymäkausi päättyy 31.12.2020.
Siirtymäkauden päätyttyä tullimuodollisuudet astuvat välittömästi voimaan 1.1.2021. Sopimusneuvotteluissa ei ole poissuljettua, että päädytään sopimuksettomaan tilanteeseen tai ettei kaikista asioista ehditä sopia. Niin pitkään, kun EU-neuvottelut ovat käynnissä, jäsenmaat eivät myöskään voi tehdä kahdenvälisiä kauppasopimuksia.
Brittien reunaehtoja ovat olleet irrottautuminen EU:n tuomioistuinvallasta, vapaasta liikkuvuudesta, budjettikehyksestä ja vapaakaupasta. Ero nykytilanteeseen on siis perustavan suuri ja jatkossa Britannia luetaankin kauppasuhteissa ns. kolmanneksi maaksi.
Unionin ja Britannian väliset kauppavirrat ovat suuria ja tuotantoketjut tiukasti yhteen liittyneitä. Sen vuoksi tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaaminen on unionin prioriteetti. Unionin pyrkimys tullittomuuteen on mahdollista vain, jos neuvotteluissa saadaan rakennettua sellaiset suojamekanismit (esimerkkinä polkumyyntitullit), joilla tasavertaiset kilpailuedellytykset voidaan varmistaa.
EU hakee neuvotteluista yhtä ja kattavaa sopimusta, Britannia taasen yksittäisiä sopimuksia. Vaikka kattava sopimus/sopimukset saataisiinkin allekirjoitettua, rajamuodollisuudet astuvat voimaan ja tullausmenettely tulee käyttöön joka tapauksessa. Käytännössä se tarkoittaa byrokratian lisääntymistä. Yritysten kannalta olisi siksi tavoiteltavaa, että tuleva sopimus olisi ETA-tyyppinen.
Viimeisimmän tiedon mukaan britit eivät ole lähtökohtaisesti valmiita EU:n pohjaesityksiin ja aloitustilanne neuvotteluihin vaikuttaakin hyvin vaikealta.
Viestintäpäällikkö