Uutiset 25.05.2016

Markkinaoikeuden XXL-ratkaisu vahvistaa tarpeen kuluttajakäsitteen yhdenmukaistamiseen Euroopassa

Markkinaoikeuden niin sanotussa XXL-ratkaisussa paneuduttiin siihen, miten sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin mukaista keskivertokuluttajan käsitettä tulisi arvioida kansallisesti. Suomen Tukkukauppiaiden Liitto pyrkii kuluttajakäsitteen harmonisoimiseen koko Euroopan unionin alueella, mikä asettaisi erityisen paineen Suomelle.

Markkinaoikeus on sallinut tuotteiden markkinointikeinona hintalupauksen muotoon puetun pyrkimyksen luoda mielikuva hintojen edullisemmuudesta suhteessa kilpailijoihin. Markkinaoikeuden ratkaisu ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on jättänyt siitä valituslupahakemuksen Korkeimpaan oikeuteen.

Mikäli ratkaisu jää pysyväksi, jatkossa suomalaista kuluttajaa pidetään passiivisen silmäilijän sijaan aktiivisena ja rationaalisena tiedonetsijänä. Tämä johtaa markkinoinnin huomattavaan vapautumiseen ja todennäköisesti KKV:n Hintailmaisut markkinointikeinona -linjauksen uusimiseen. Ennen ratkaisun lainvoimaisuutta markkinoinnissa on vielä syytä noudattaa KKV:n nykyistä linjausta. Se kieltää kategorisesti kaikki hintatakuut eli lupaukset maksaa hinnanero kuluttajan löytäessä ostetun tuotteen muualta halvemmalla.

Markkinaoikeuden ratkaisussa päätelmiä XXL:n hintalupauksesta ei ole voinut tehdä pelkästään sen markkinoinnissaan käyttämien otsikoiden perusteella. Saadakseen jonkinlaisen käsityksen XXL:n hintalupauksen sisällöstä kuluttaja on joutunut tutustumaan varsinaisen tekstin sisältöön. Keskivertokuluttajan on markkinaoikeuden ratkaisun mukaan ymmärrettävä, että XXL ainoastaan pyrkii hintojensa edullisemmuuteen, mistä ei voi tehdä johtopäätöstä hintojen tosiasiallisesta edullisemmuudesta.

Ote markkinaoikeuden tuomiosta:

”Puheena olevassa hintalupauksessa ei ole todettu esimerkiksi, että XXL varmistaisi, että sen hinnat olisivat muiden hintoja alemmat. XXL:n hintalupauksen sanamuoto ei tarkoita sitä, että XXL väittäisi sillä olevan edullisimmat hinnat. Sen sijaan sanamuodon mukaan XXL pyrkii toiminnallaan, johon osaltaan liittyy tietyin edellytyksin jälkikäteinen mahdollisuus hinnanerohyvitykseen, siihen, että se olisi markkinoiden edullisin vaihtoehto. Myöskään valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja ei saata ymmärtää XXL:n hintalupausta väitteeksi siitä, että sen hinnat aina olisivat markkinoiden edullisimmat. […] keskivertokuluttajan tyypillistä reaktiota on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti.”

Asiassa on kyse siitä, miten sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin mukaista ns. keskivertokuluttajan käsitettä tulisi arvioida kansallisesti. Markkinaoikeus on ottanut ratkaisunsa lähtökohdaksi direktiivin 18. johdantokappaleeseen viitaten valistuneen, kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan, ottaen huomioon sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät.

Suomen kuluttajansuojalaissa ja siihen pohjautuvassa ratkaisukäytännössä kuluttaja on nähty passiivisena, ohimennen informaatiota tarkastelevana henkilönä, jolta ei odoteta aktiivista tiedonetsintää. Muualla Euroopassa markkinointi on ollut vapaampaa ja kuluttajansuojan taso alhaisempi. Tämä on johtunut uusklassisen mallin mukaisesta kuluttajaa rationaalisena toimijana painottavasta kuluttajakäsitteestä.

KKV tähtää Korkeimmalle oikeudelle osoittamassaan valituslupahakemuksessa kotimaisen kuluttajansuojalainsäädännön mukaisen kuluttajakäsitteen ja siihen perustuvan kuluttajansuojan korkean tason säilyttämiseen.

Suomen Tukkukauppiaiden Liitto on korostanut tarvetta kuluttajakäsitteen ja siihen perustuvan ratkaisukäytännön yhdenmukaistamiseen.

”Sisämarkkinat eivät ole täysin toimivat ja yritysten toiminnan kannalta riittävän ennakoitavat, jos kaupankäynnin perustana olevien markkinointi- ja kuluttajansuojanormien tulkinnat vaihtelevat maittain. Olennaista yritysten kannalta ei ole suojan taso, vaan tulkinnan yhdenmukaisuus”, korostaa Suomen Tukkukauppiaiden Liiton toimitusjohtaja Lauri Pyökäri.

Digitaalisten sisämarkkinoiden kehitys ja Euroopan komission 25.5.2016 julkaisema esitys myyntipakoksi osana geoblokkaussääntelyä osaltaan johtavat yhdenmukaisen tulkinnan tarpeeseen.

Linjausta päivittäessään KKV on luvannut huomioida Suomen Tukkukauppiaiden Liiton kannanotot.