Medialle
Arkisto
Uutiset 11.06.2019
Kaupan elinvoimaisuuden ja työpaikkojen varmistamiseksi olennaista on kustannusten keventäminen. Kustannukset voivat olla veroja, veronluontoisia maksuja, vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, tai esimerkiksi tuottajavastuujärjestelmiä tai tuote- ja muita tietovaatimuksia koskevia normeja. Kuuntele Edun toimitusjohtaja Lauri Pyökärin vodcast.
Suurin osa kaupan kustannuksista muodostuu kotimaassa. Kauppa tekee erilaisia tavarahankintoja, palkkaa työntekijöitä ja ostaa palveluja, esimerkiksi kiinteistö- ja hallintopalveluja, logistiikka-, markkinointi- ja mainonta- sekä it-palveluja, työterveyshuoltoa tai muuta vastaavaa. Esimerkiksi Aasiassa valmistetun, 31 euroa maksavan paidan hinnasta kuusi euroa on arvonlisäveroa ja 19 euroa Suomessa syntyviä kustannuksia. Edelleen kolme euroa menee Aasiaan valmistajalle ja kolme euroa jää suomalaiselle yritykselle yrityksen kehittämiseen, investointeihin ja osinkoihin. Yrityksen kehittämiseen ei jää paljoakaan marginaalia. Verottaja vie enemmän, kuin mitä yritykselle jää.
Erityisesti työn verotuksen kustannuksia kasautuu kuluttajahintoihin, kun yritykset tekevät erilaisia palveluostoja. Siksi tasapuolisten kilpailukyvyn varmistamiseksi pitäisi leikata Suomesta ostettavien palvelujen ja Suomessa työllistämisen kustannuksia.
Kansainväliset verkkokaupat ja käyttötavaraketjut hankkivat kilpailuetua keskittämällä ja sijoittamalla toimintojaan kustannustehokkaasti. Vastaavasti suomalaiset kauppa pyrkii tehostamaan toimintaansa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi hankinnassa, logistiikassa tai markkinoinnissa. Kilpailu hyödyttää kuluttajaa, eikä sitä pidä estää. Suomalainen kauppa ei kuitenkaan pääse kilpailemaan tasavertaisesti muun muassa sääntelyn ja verotuksen vuoksi. Uhkana on, että suomalainen kauppa siirtyy ostamaan muualta palvelu- ja tavaraostot ja investoinnit, jotka lähes kaksinkertaistavat kaupan Suomen talouteen luoman arvonlisän.
Kansainväliset ketjut, verkkokaupat tai digitaalisen kaupan alustat eivät useinkaan tee Suomessa liiketoimintaansa kehittävää tutkimus- ja kehitystyötä. Se tehdään pääkonttorien sijaintimaissa tai paikoissa, joihin strateginen kehitys on keskitetty. Strateginen kehittäminen, suunnittelu ja toimintojen hallinta luovat enemmän kasvua kuin pelkkänä jakelukanavana toimiminen. Suomessa toimivan kaupan merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle on liian suuri väheksyttäväksi.
Kaupan tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden tukemiseksi olennaista on verotuksen keventäminen. Työn verotus kertautuu hintoihin ja syö kilpailukykyä, ja arvonlisävero rokottaa nimenomaan suomalaista työtä. Sääntelyn on oltava järkevää, jotta Suomi olisi houkutteleva toimintaympäristö kaupan yrityksille ja toimintaedellytykset olisivat kaikille tasavertaiset. Suomessa toimivalle kaupalle ei saisi asettaa kustannuksia ja velvoitteita, joita ei ole esimerkiksi kansainvälisellä verkkokaupalla.
Keskeinen arvonlisäverotuksen uudistamiskohde on verokantoja koskevat säännöt. Vaihtelevat arvonlisäverokannat haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa, aiheuttavat vääristymiä rajakaupassa ja lukuisat verokannat lisäävät yritysten hallinnollisia kustannuksia. EU:n sisämarkkinoille käytännössä parhaiten soveltuva malli saattaisi olla yksi yleinen arvonlisäverokanta. Käytännössä arvonlisäverotuksen uudistaminen on poliittinen haaste sekä EU:ssa että kotimaassa. Suomen on kuitenkin ryhdyttävä tarkastelemaan omia verokantojaan välittömästi odottamatta sisämarkkinauudistuksia. Suomen kaltaiset korkean kustannusrakenteen maat ovat verkkokaupan häviäjiä. Ulkomaiset verkkokaupat eivät hinnoittele erikseen Suomeen ja siksi esimerkiksi suhteessa Saksaan annamme arvonlisäveron kautta noin viiden prosentin kilpailuedun.
Uuden Eduskunnan olisi käynnistettävä välittömästi selvitystyö riittävään tietoon perustuvan uudistamisen mahdollistamiseksi. Sopiva malli on löydettävissä. Arvonlisäverojärjestelmän uudistaminen voisi olla järkevä toteuttaa veropohjaa laajentamalla ja ohjaamalla verotulojen lisäys budjettineutraalisti alemman yleisen arvonlisäverokannan rahoitukseksi.
Tuote- ja palvelukaupan yhdistys
Eteläranta 10
00130 Helsinki
© Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu. All Rights Reserved.