Arkisto
Uutiset 29.10.2020
Lokakuun puolivälissä julkaistiin kestävän kehityksen kemikaalistrategia. Sen toimenpiteillä on tarkoitus parantaa edelleen kemikaaliturvallisuutta, tukea kestävän kehityksen mukaisten ja turvallisten tuotteiden saattamista EU-markkinoille sekä edistää innovaatioita ja investointeja. Kemikaalistrategia on yksi instrumentti muiden joukossa Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmassa (Green Deal), jonka tavoite on - ei enempää eikä vähempää kuin - sysätä EU kestävään kasvuun, luoda edellytykset kiertotaloudelle ja taata ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.
EU ja koko maailma on suurten kysymysten ja ratkaisujen äärellä. Ilmastonmuutos haastaa totutun elämänmenomme ja toimintamallit useilla aloilla. Komission Green Deal -ohjelma kuvastaa sitä laaja-alaisuutta, joilla haasteisiin aiotaan vastata. Kiertotalous on talous- ja toimintamallina keskeisessä roolissa käytännön toimissa kohti kestävämpää kulutusta ja hiilineutraaliutta. Tämä malli edellyttää aivan uudenlaista ajattelua ja myös lainsäädäntösiiloista irrottautumista. Yleisesti ottaen komission tähänastisten suunnitelmien kokonaisvaltainen ote herättää pientä toivetta myös uudenlaisesta otteesta lainsäädännön puolella.
Juuri nyt on EU:n kemikaalipolitiikassakin ratkaisevan tärkeää toteuttaa lainsäädäntö- ja muita toimia kokonaisuuden kannalta järkevästi ja yhteiseen päämäärään pyrkien. Kemikaalilainsäädäntöä tulee kehittää niin, että se tukee kestäviä ratkaisuja ja kiertotaloutta. Useita lainsäädäntöjen rajapinnoilla olevia esteitä on jo tunnistettu. Niistä pitäisi päästä nyt eroon. Samanaikaisesti tullaan toteuttamaan uudistuksia esimerkiksi tuotelainsäädännössä ja muilla erityislainsäädäntöalueilla. On tärkeää, että toisiinsa vaikuttavat hankkeet tunnistetaan ja niitä edistetään koordinoidusti. Vain näin syntyy toisiaan tukevaa ja yritysten näkökulmastakin selkeää lainsäädäntöä.
Euroopassa on jo nyt maailmanlaajuisesti vertaansa vailla oleva kattava kemikaalilainsäädäntö. Uusi kemikaalistrategia sisältää kuitenkin monia säädösehdotuksia ja nykyisten tarkentamista. Todellisiin riskeihin pitää tietysti puuttua, mutta kiire tai tehokkuuden tavoittelu ei saisi johtaa hätiköityihin ja vaikutuksiltaan tutkimattomiin lainsäädäntötoimiin. Parempaa sääntelyä (better regulation) -periaatteen mukainen valmistelutyö kantaa varmasti myös parempaa hedelmää niin lainsäätäjän, valvontaviranomaisen kuin yrityksenkin näkökulmasta. Ei pidä myöskään unohtaa tarkastella huolella, miten jo olemassa oleva lainsäädäntö toteutuisi tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
Hyvää lainsäädäntöä valvotaan tasapuolisesti EU:ssa. Kemikaalilainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa tulee kehittää vastaamaan muuttuvaa maailmaa niin, että se on paitsi nykyistä paremmin harmonisoitua myös myyntikanavaneutraalia. Eurooppalaiseen kauppaan tulisi kohdistua periaatteessa ja käytännössä samanlaiset lainsäädännön vaatimukset ja velvoitteet, kuin EU:n ulkopuolelta suomalaisillekin tuotteitaan tarjoaviin toimijoihin. Kestävä kiertotalous edellyttää, että materiaaleja voidaan käyttää uudestaan. Tämä vaarantuu ja lainsäädäntöä noudattavien toimijoiden mittavat satsaukset menevät hukkaan, jos lainsäädännön vastaisia tuotteita tulee markkinoille suoraan EU:n ulkopuolelta verkko-ostosten myötä kenenkään huomaamatta ja puuttumatta.
EU:n kemikaalilainsäädännön ominaispiirre ja samalla suuri haaste yrityksille on, että muutoksia tulee jatkuvasti: aineiden luokitukset muuttuvat, uusia rajoituksia tulee koko ajan jne. Aivan myrkkyä kansainvälisessä kaupassa olisivat mm. sellaiset kemikaalien luokitus- ja merkintävaatimukset, jotka määrätään EU-asetuksella, mutta niitä ei ole YK:n harmonisoidussa järjestelmässä. Parhaalla tahdollakaan kauppa ei voi aina riittävästi ennakoida hankintapäätösten hetkellä, mikä on lainsäädännön näkökulmasta määräysten mukaista, kun tuote on vielä myynnissä. Vastuullisuusnäkökulmasta ja kokonaiskestävyyden kannalta tämmöisiä tilanteita ei pitäisi tulla. Parempaa ennakoitavuutta, lisää johdonmukaisuutta ja toimitusketjujen dynamiikan huomioimista pitäisi tuoda lainsäätämiseen.
Tärkeämpää kuin koskaan ennen, jotta Eurooppa pääsee kestävän kasvun uralle ja selättää edessä olevat suuret uhkakuvat, on tehdä koordinoitua laadukasta lainsäädäntöä, joka aidosti tukee myös kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Tuote- ja palvelukaupan yhdistys
PL 150
Mannerheimintie 76 A
00251 Helsinki
© Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu. All Rights Reserved.