Medialle
Uutiset 15.02.2019
Tekoäly on tänä päivänä jo kaikkialla ja sen uskotaan mullistavan kaiken. Tekoälyn vaatima teknologia onkin saavuttanut tason, joka mahdollistaa nopean kehittymisen.
Erityisesti data, jota tarvitaan tekoälyn opettamiseen, on nyt järkevästi saatavissa. Tietoliikennekapasiteetti on myös riittävällä tasolla. Seuraavien vuosien aikana nähdään suuria muutoksia niin teollisuudessa, terveydenhuollossa, liikenteessä kuin monilla muillakin aloilla. Suomi ei ole jäänyt tässä sivustaseuraajaksi, vaan hallitus on nostanut tekoälyn soveltamisen yhdeksi kärkihankkeekseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut miettiä samaan aikaan sekä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia että ajankohtaisia toimenpiteitä.
Työryhmä kiteytti saamansa tehtävänannon neljäksi kysymykseksi:
Suomi on peräti toisena 11 kehittyneen maan joukossa, kun arvioidaan tekoälyn mahdollistamaa potentiaalia talouskasvulle. Yhdysvallat on tässä ykkönen.
Tutkimus kertoo, että jos aktiiviset tekoälypohjaiset kehittämistoimet kohdistuvat uuden kehittämiseen ja kasvun luomiseen, vuoteen 2030 bruttokansantuote kasvaisi vuosittain kolme prosenttia ja nettotyöllisyysaste olisi jopa viisi prosenttiyksikköä korkeampi.
Uusi tekoälypohjainen liiketoiminta jakaa yrityksiä voimakkaasti tekoälystä hyötyviin ja sitä jälkijunassa seuraamaan joutuviin. Julkinen sektori voi hyödyntää tekoälyä mm. palvelujen kehityksessä.
Tekoälystrategian mukaan tekoäly on aktiivisesti mukana kansalaisten arjessa jo viiden vuoden kuluttua. Eteneminen tapahtuu eettisesti ja ennakkoluulottomasti ja käytännössä kaikilla sektoreilla. Tavoitteena on luoda tehokas julkinen sektori, pitää elinkeinoelämä kilpailukykyisenä ja näin varmistaa toimiva yhteiskunta.
Tekoälyn soveltamiseen liittyy myös pelko työpaikkojen katoamisesta. Tähänastiset kokemukset ovat kuitenkin päinvastaisia. Työn sisältö toki muuttuu, mutta ihmisen tekemä työ automaation rinnalla on lisääntymässä. Työ muuttuu myös mielekkäämmäksi, kun automaatio hoitaa esimerkiksi rutiiniluonteisia töitä. Yhtä hyvin voidaan myös esittää vastakkainen näkemys. Työn määrä aidosti vähenee ja tapahtuu siirtymää yhä pienempipalkkaisiin töihin. Vasta tulevaisuus antaa tähän vastauksen.
Jotta tekoälyä voi hyödyntää laajapohjaisesti, on, väestöllä oltava hallussaan sen soveltamiseen tarvittavaa taitoa ja oikeanlaista tietämystä. Koulutusjärjestelmän tulee sopeutua tähän ja muokata opintosisältöjä. Työurien monipuolistuessa myös sosiaaliturvan on seurattava perässä.
Työryhmä kuulee laajasti eri tahoja. Verkostot ovat avainasemassa ja mm. työpajoissa haetaan uusia ajatuksia. Mittareilla ja indikaattoreilla seurataan etenemistä. Ohjelman loppuraportti valmistuu keväällä ja sen jälkeen työ jatkuu eri verkostoissa.
Vaikka Euroopassa ja muualla maailmassa on menossa erilaisia tekoälyhankkeita, on Suomen hanke selvästi laaja-alaisempi, kuin monella muulla. Hyvällä yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa niitä tavoitteita, jotka parantavat myös elinkeinotoiminnan kilpailukykyä.
Lisätietoa Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelmasta.
Johtaja, lakiasiat ja edunvalvonta