Medialle
Uutiset 13.11.2018
Tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Oriola on toinen Suomen johtavista lääkejakelijoista. Sen toimintaan kuuluu nykyään paljon muutakin kuin lääkelogistiikkaa. Haastattelussa Oriolan liiketoimintajohtaja Annastiina Palmroth-Holst.
Vuonna 1948 Oriola perustettiin jakelemaan insuliinia sodanjälkeiseen Suomeen. Pian toiminta laajeni käsittämään muidenkin lääkkeiden jakelua. Vuonna 2006 Oriola irtaantui Orionista omaksi pörssiyhtiökseen, jolla on vahva jalansija Suomen lisäksi myös Ruotsissa.
Seitsemässäkymmenessä vuodessa lääkehuoltoala on muuttunut paljon ja Oriola on vastannut muutoksiin.
–Meillä on Suomessa lääkeyrityksille koko lääkkeen arvoketjuun tarvittavat palvelut. Meillä ei ole itse lääkettä, mutta me voimme tehdä kaiken muun lääkkeen ympärillä, kertoo Oriolan liiketoimintajohtaja Annastiina Palmroth-Holst.
Kaikella muulla Palmroth-Holst viittaa lääkkeen markkinoille tuloon liittyviin tutkimuksiin ja muihin palveluihin, lääkelogistiikkaan, erilaisiin kaupallistamispalveluihin, kuten myyntiin ja markkinointiin sekä laatu- ja regulatiivisiin palveluihin lääketurvapalveluista lääkekäännöspalveluihin.
Yrityksellä on lisäksi henkilöstövuokrauspalvelua ja se auttaa apteekkeja optimoimaan henkilöstötarpeitaan. Laajaa asiantuntemusta on pyritty viime vuosina vahvistamaan muun muassa yritysostojen kautta.
Moni asia vaikuttaa lääkehuoltoalaan. Lääketiede kehittyy ja esimerkiksi lääkepatenttien raukeamisen myötä markkinoille on tullut geneerisiä eli rinnakkaislääkkeitä. Myös digitalisaatio on tarjonnut uudentyyppisiä hoitomenetelmiä.
Yksi Suomessa alaan vaikuttava tekijä on väestön ikääntyminen. Tähän haasteeseen Oriola on vastannut kehittämällä Anja-annosjakelupalvelua. Palvelun kautta ikäihmiset saavat käyttämänsä lääkkeet annospusseihin pakattuina sekä apteekin kanssa yhdessä tehtävän kokonaislääkityksen tarkistuksen. Palvelu on paitsi turvallinen se myös tuo säästöjä lääkekuluihin, kun turhia lääkkeitä ei osteta.
Lisäksi ihmisten halu satsata terveyteen ja hyvinvointiin näkyy alalla. Markkina kasvaa, kun ihmiset ovat valmiita hoitamaan itseään, läheisiään ja lemmikkejään. Nykyaikana myös yksilön rooli ja vastuu ovat kasvussa. Tietoa on enemmän tarjolla ja ihmiset haluavat itse päättää, mihin heidän tietojaan käytetään.
Annastiina Palmroth-Holstin mukaan yksi alan suuri haaste on muutoksen mukana pysyminen.
–Pitää nähdä tämän hetken tarpeet, mutta samalla on nähtävä myös eteenpäin. Se on haastavaa, sillä maailma muuttuu kovaa vauhtia.
Esimerkiksi tekoäly ja robotisaatio kehittyvät nopeammin kuin koskaan ja nähtäväksi jää, miten lainsäädäntö, yhteiskunta ja yritykset pysyvät tässä kehityksessä mukana.
Oriola on vastannut muutoksiin muun muassa investoimalla palveluihin. Suomessa on vaihdettu toimenohjausjärjestelmää ja Ruotsissa investoitu isoon automatisoituun logistiikkakeskukseen. Erilaisiin digitaalisiin alustoihin panostetaan, jotta ne palvelisivat asiakkaita mahdollisimman hyvin.
–Kehitämme erilaisia digitaalisia ratkaisuja asiakkaille kohdennetusti, jotta jokainen saa juuri sitä tietoa, mikä on hänelle relevanttia. Digitaalisen palvelun ei tule olla kaikille sama, vaan sen on vastattava asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, Palmroth-Holst kertoo.
Terveydenhuoltoalan säännöt ja käytännöt vaihtelevat paljon maittain. Suomen ja Ruotsinkin välillä on eroja, ja joka maan regulaatio pitää tuntea hyvin ja toimia sen mukaan.
Suomen lääkejakelun ominaispiirre on yksikanavamalli. Se tarkoittaa sitä, että lääkeyritys valitsee tuotteilleen yhden jakelijan, joka jakaa tuotteet koko maahan. Näin on toimittu jo 1970-luvulta alkaen, vaikkei käytäntö ole lainsäädännön sanelema.
–Yksikanavajakelu toimii Suomessa hyvin, koska olemme maantieteellisesti pitkä, suurehko maa, jossa on vähän ihmisiä. Malli on kustannustehokas, laadukas ja turvallinen, Palmroth-Holst kertoo.
Liiketoimintajohtaja Annastiina Palmroth-Holst uskoo alan toimijoiden yhteistyöhön. Yhteistyöstä on hyötyä myös alan edunvalvontaa ajatellen.
–On tärkeää, että teemme yhteistyötä alan toimijoiden kesken ja yhdistämme kaiken tiedon, osaamisen ja faktat ja suunnittelemme yhdessä kokonaisvaltaisia ratkaisuja yhteiskunnan ja potilaiden hyväksi. Edunvalvonnan avulla voimme tuoda faktat oikealla tavalla esille päätöksenteon tueksi.
Lue myös: Kohti kokonaisvaltaisia apteekkipalveluja - case Tamro