Medialle
Uutiset 09.10.2018
Suhdanteet 2019 -tapahtuman jatkoilla muoti- ja urheilukauppa pureutui verkkokauppaan. Mitä oppeja kauppa voisi saada äärimmäisen kovasti kilpaillusta peliteollisuudesta tai kiinalaisesta Alibabasta? Ja miten kauppa on ylipäätään muuttumassa? Kaupan murros ei ole vielä ohi.
Neogames Finlandin KooPee Hiltunen kertoi peliteollisuuden kovasta kilpailutilanteesta. Esimerkiksi mobiilipelejä tulee markkinoille minuutin välein ja välittömästi ne ovat kenen tahansa saatavilla kaikiialla maailmassa. PC-pelejä syntyy yksi joka tunti ja konsoleille valmistuu kaksi peliä päivässä. Mutta miten pelin brändi luodaan sellaiseksi, että kuluttaja valitsee juuri sen ja miksi kuluttaja olisi valmis käyttämään rajallisesta ajastaan pelatakseen juuri meidän peliä? Samat kysymykset koskettavat myös muoti- ja urheilukauppaa - miten saada asiakas tulemaan juuri meidän kauppaan?
Peliteollisuudessa asiakkaan eli pelaajan tunteminen on kaiken a ja o. Vain asiakastuntemukseen perustuvalla tiedolla voidaan määritellä se, miten ja mitä pelejä, tuotteita tai palveluita kannattaa kehittää palvelemaan kuluttajaa. Eikä mainonta ja markkinointi ole mihinkään kadonnut. Fyysinen mainonta on tärkeä ja keskeinen osa markkinointia uuden pelin ja brändin markkinoilletulossa. Siihen saatetaan kuluttaa jopa puolet koko pelin liikevaihdosta.
UPS:n Lotta Söderström avasi kuulijoille verkko-ostamisen trendejä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalainen kuluttaja on oleellisesti sisämarkkinavetoisempi, kun taas eurooppalaiset ostavat enemmän rajan yli ja mobiilisti. Tosin yhdysvaltalaiset käyttävät huomattavasti muita enemmän tuttuja kauppapaikkoja ostaakseen tuotteita, jotka loppupelissä voivat tulla mistä päin maailmaa tahansa.
Kenties yllättävin havainto Söderströmin esityksessä oli, että jopa kolmannes asiakkaista haluaa palauttaa verkko-ostoksensa fyysiseen kauppaan. Kaupan kannalta vaihtoehdon tarjoaminen mahdollistaa lisämyynnin – 44 % kaupppaan tuotteita palauttaneista osti kaupasta jotain tilalle. Kuluttajan kannalta tilanne on ihanteellinen, sillä hän saa rahanse heti takaisin käytettäväksi.
Ajan saatossa muutama asia ei ole kuitenkaan muuttunut. Peräti 84 % kuluttajista haluaa ostaa fyysisestä kaupasta. Esimerkiksi muodin verkkokaupoissa tuotteita ei voi tunnustella, eikä vaatteen istuvuutta voi kuvasta päätellä. Fyysisen kaupan etu on myös siinä, että tuotten saa heti mukaansa. Kaupasta ostamisen suosio laski aina vuoteeen 2015, mutta kivijalan suosio on kasvanut 2016 ja 2017. Samaan aikaan mobiiliostamisen suosio on kasvanut ja tietokoneella ostaminen vähentynyt.
Mikko Puustinen vahvisti omassa puheenvuorossaan jo aiemmin tapahtumassa puhuneen professori Matti Nojosen näkemyksen, ettei Kiina ole yhtenäinen markkina, vaan koostuu monista itsenäisistä ja kaupallisesti erilaisista alueista. Alibaba on Kiinassa suuri yksittäinen yhdistavä tekijä. Sen osuus Kiinan verkko-ostoksista on peräti 58 %. Nyt Alibaban strategia on pyrkiä yhdistämään verkko-ostamiseen kivijalka ja nopea logistiikka.
Kotimaassaan Alibaban kasvu on hidastunut oleellisesti ja viime vuosina toimintaa on suunnattu voimakkaasti ulkomaille. Kysymys kuuluukin, onko kiinalainen alusta kiinnostava länsimaalaiselle ostajalle? Jos Tullin pakettilukuja Kiinasta on katsominen, vastaus on selkeä kyllä.
Lue myös:
Suhdanteet 2019 pureutui tuote- ja palvelukaupan tulevaisuuteen