Uutiset 11.06.2018
Kuluttajalle voi tulla yllätyksenä, että kodinkoneiden muoviosat on jo 90-luvulta asti merkitty kierrätystä varten ja valtaosa kodinkoneissa käytetyistä osista voidaan kierrättää. Vastuullisuus onkin kodintekniikka-alalla itsestäänselvyys. Kodinelektroniikan ja -koneiden suunnittelussa on jo pitkään paneuduttu ympäristökysymyksiin, tuottajavastuuseen ja tietoturvakysymyksiin.
Kodinkoneissa ja -elektroniikassa kierrätettävyyteen on kiinnitetty huomiota jo vuosikymmeniä. Kodintekniikan kierrätys on hyvin järjestetty. Kun ostaa uuden tuotteen ja se toimitetaan kotiin, samalla vanha viedään pois. Vanhan kodinkoneen voi myös viedä maksutta sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvään kauppaan ilman uuden ostovelvoitetta. Tämän lisäksi laitteen voi palauttaa valtakunnalliseen SER-keräyspisteverkostoon. Kaikissa vaihtoehdoissa kierrätys hoidetaan asianmukaisesti.
Kodintekniikan kestävyyteen ja suorituskykyyn panostetaan paljon, sillä koneiden ja laitteiden käyttömäärät kasvavat koko ajan.
– Yleinen luulo on, että kodinkoneet kestävät huonommin kuin ennen, mutta toisaalta ei ajatella sitä, että niitä käytetään nykyään enemmän kuin koskaan ennen. Jos ennen pestiin koneellinen viikossa, nyt aktiivisen elämän ja hygieniatottumusten muutosten myötä kone voi käydä jopa monta kertaa päivässä. Kun puhutaan vuosista, on koneiden kuormitus ihan eri luokkaa kuin ennen, kertoo Taina Luukkainen, Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:stä.
Laitteiden huoltaminen on myös haluttu tehdä helpoksi. Käytännössä se merkitsee sitä, että huoltaminen otetaan huomioon jo suunnittelupöydällä. Laite suunnitellaan niin, että sen avaaminen, korjattaviin osiin käsiksi pääseminen ja niiden vaihtaminen on asentajalle helppoa.
Kodinkoneissa älykoteihin liittyvät palvelut ovat nyt voimakkaassa kasvussa. Laitteiden käyttöä pyritään tekemään kuluttajalle yhä helpommaksi – konetta voi käyttää etänä ja sen toimintaa voi seurata esimerkiksi älypuhelimen kautta. Luukkaisen mukaan tällaisia palveluja tulee koko ajan enenevissä määrin.
– Esimerkiksi itseannostelevat pesukoneet voivat jatkossa tilata itsenäisesti pesuaineen tai antaa omistajalle indikaation sen tarpeesta. Helppokäyttöisyyttä ei monesti ajatella palveluna, mutta käyttäjän kannalta on tärkeää, ettei esimerkiksi pyykinpesukone anna tehdä vääriä valintoja vaikkapa villaohjelmalle.
Nykypäivänä laitteet pystyvät myös itsenäisesti säätelemään kulutusta ja ovat siten ekologisempia – säästäen niin rahaa kuin ympäristöä.
Elektroniikan puolella palvelut kuuluvat kiinteänä osana laitteiden ominaisuuksia. Älypuhelimella tilataan matkalippuja, navigoidaan, kuunnellaan musiikkia ja kauko-ohjataan vaikkapa kodinkoneita kesken työpäivän. Yllätysvieraita varten robotti-imurin voi käskeä siivoamaan kodin ennen vieraiden saapumista ja jääkaapin sisällöstä saatava kuva kertoo, mitä kaupasta pitää vieraita varten ostaa. Televisiostakaan ei enää katsota vain juuri silloin näytettäviä ohjelmia, vaan käytetään suoratoistopalveluita, kuten Yle Areenaa, YouTubea ja Netflixiä.
Älykotien ja -laitteiden yleistyessä on tietoturvasta kiinnostuttu uudella tapaa. Aiheen ylle on samalla piirretty turhankin synkkiä pilviä. Toimialalla asiaan on kuitenkin valmistauduttu hyvin. Valmistajat tietävät, että tietoturva on iso kysymys ja on brändin edun mukaista ratkaista siihen liittyvät haasteet sekä omalta osalta huolehtia älylaitteiden ja -koneiden tietoturvasta.
Älylaitteiden valmistajilla on erilaisia tietoturvajärjestelmiä, mutta nykypäivänä jo kaikilla varteenotettavilla toimijoilla tietoturva-asiat ovat kunnossa. Laitteet myös päivittävät tietoturvansa automaattisesti. Luukkaisen mukaan usein kuitenkin unohdetaan, että tietoturvaan liittyy muutakin kuin kone.
– Kodin verkkoyhteydet, reitittimet ja niihin liittyvät suojaukset on oltava kunnossa. Ei ole yksin koneen asia hoitaa tietoturvaa, vaan älykodissa kaikki tietoliikenne tulee olla turvattu.
Lue myös:
Kodintekniikka-alalla edunvalvonta on Pohjoismaista yhteistyötä
