20.07.2022

Suomalainen kauppa maksaa paljon veroja, kun taas kansainväliset verkkokauppajätit tahkoavat voittoja jopa ilman veroja

Kaupalla on erittäin merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaupan ala työllistää noin 290000 suomalaista ja kauppa kerää mm. merkittävän osan valtiolle tulevista arvonlisä- ja muista veroista. Monelle nuorelle kauppa on myös ensimmäinen työnantaja, ja sitä kautta paikka, jossa ensimmäiset vero-eurot maksetaan ja tulevat eläkerahat tienataan. Verotuksella on siis merkittävä vaikutus kaupan toimialaan ja kilpailuedellytyksiin niin kotimaassa kuin myös välillisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Kohti reilumpaa veropolitikkaa

Suomessa verotus on isohko rakenteellinen ongelma. Vaikka monessa eri veroluokassa Suomi on kilpailukykyinen verrokkimaihin, niin tilanteemme on haastava. Esimerkiksi Suomen yleinen arvonlisäverokanta on kansainvälisessä vertailussa korkeahko, mikä vaikuttaa suoraan kotimaiseen kulutukseen ja kysyntään. Vuonna 2018 EU-maiden yleisen arvonlisäverokannan aritmeettinen keskiarvo oli 21,5 prosenttia ja OECD-maiden keskiarvo oli 19,3 % (1). Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuoden 2021 keskimääräinen painotettu alv-prosentti oli 20,7 %. Arvonlisäveron lisäksi erityisesti työn korkea verotus on suuri rasite, joka hidastaa kaupan ja palvelualojen kehitystä kun esimerkiksi kansainvälisten yritysten tuotekehitystä ei ole kannattavaa keskittää Suomeen.

Kauppa ei perinteisesti ole saanut minkäänlaista erikoiskohtelua verotuksessa esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen verrattuna. Yhtenä esimerkkinä tästä on sähkövero, josta moni teollisuudenala on saanut merkittäviä helpotusta kautta aikojen. Kaupan ääni ei siis ainakaan toistaiseksi ole ollut samalla tasolla muiden toimialojen kanssa.

Kauppa on Suomen suurimpia veronmaksajia  

Vähittäiskauppaan vaikuttavat monenlaiset verot. Näitä ovat suoraan yrityksen toiminnasta aiheutuvat verot (esim. yhteisövero), työnteosta aiheutuvat verot (esim. ennakonpidätys ja sosiaaliturva) ja kuluttajalta perittävät verot (esim. arvonlisävero). Esimerkiksi vuonna vuonna 2017 kaupan alan yritykset maksoivat yli 3 miljardia euroa työnantajatoimintaan, kannattavuuteen ja tuotantopanosten kustannuksiin liittyviä veroja. Tämän lisäksi kauppa peri lähes 7 miljardia euroa arvonlisäveroa vuonna 2017.

Arvonlisäverojen korotukset ovat toisinaan esillä ja toisaalta erilaisia haittaveroja voidaan nopeastikin luoda esimerkiksi poliittisen paineen myötä. Pienetkin muutokset kuluttamisen verotuksessa voivat merkittävästi vaikuttaa kaupan alan toimijoiden kysyntään ja kannattavuuteen. Ainakaan muutokset eivät saisi tulla yllätyksenä, tai niin että ne eivät kohtelisi toimijoita tasa-arvoisesti.

Kaupan verotuksen tulisi edesauttaa kaupan kasvua ja kansainvälistymistä

Verotus on yksi merkittävimpiä kaupan alan kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.  Suomessa verotusta on kuitenkin perinteisesti ajateltu lähinnä teollisuuden ja julkisen sektorin kannalta, eikä niinkään kaupan ja palvelujen lähtökohdista. On arvioitu, että esimerkiksi ruoan hinnasta jopa 45% on erilaisia veroja (4). Toisaalta, esimerkiksi apteekit maksavat yli 40% tuloksestaan veroina. Samalla jotkut toimijat, kuten Amazon, eivät käytännössä maksa veroa laisinkaan, tai maksavat veroa maahan josta ovat saaneet neuvoteltua parhaimman sopimuksen. Nopeasti etenevä kaupan ja palveluiden digitalisaatio asettaakin nyt paineita päättäjiä kohtaan muuttaa verotuksen painoalueita tukemaan kaupan ja palvelualojen kehitystä kohti kansainvälisiä, ketteriä ja digitaalisia toimintamalleja.

Tulevaisuuden veropolitiikan tuleekin mahdollistaa reilu kilpailu, jolloin innovaatiot kaupan- ja palvelujen alalla voivat yhtä hyvin tulla Suomesta kuin Piilaaksosta tai Shanghaista. Seuraavat vuodet ja veroratkaisut ovat ydinasemassa Suomen kaupan ja laajemminkin koko kansantalouden kilpailukyvyn varmistamisessa. Tämän vuoksi kaupan ääni olisi saatava jatkossa paremmin kuuluviin verotusta kehitettäessä. Seuraavassa kahdessa jutussa puhumme tarkemmin siitä miten verotusta tulisi kehittää kaupan tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Lähteet:
(1) www.veronmaksajat.fi
(2) www.taloustaito.fi
(3) www.kesko.fi
(4) www.pty.fi

Päivitetty 06/2022. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 2.4.2020.