20.12.2021

Kaupunkikeskustojen vetovoima heikkenee – erikoiskaupan yrittäjät kaipaavat kiireesti konkreettisia toimia ja rohkeita kokeiluja

Kuva: Tapio Haaja

Sehän tiedetään, että kaupunkikeskustojen hiljeneminen ja kivijalkakauppojen asiakaskato on jatkunut jo pitkään. Tähän ovat vaikuttaneet ensin palveluiden keskittyminen kauppakeskuksiin ja automarketteihin, ja sen jälkeen verkkokaupan kasvu. Viimeinen niitti on ollut korona.

Automarketit ja kaupunkien reunamille rakennetut liikekeskittymät houkuttelevat autoilevia asiakkaita ilmaisella ja helpolla pysäköinnillä. Ne eurot ovat pois keskustojen erikoiskaupoista. Osittain syyttävä sormi osoittaa kuntapäättäjiin, jotka ovat antaneet hiljaisen hyväksyntänsä keskustojen hiljenemiselle antaessaan luvat automarkettien rakentamiset kaupunkien sisääntuloteiden varsille.

Yksittäinen yrittäjä ei ole magneetti, joka pelastaa keskustan

Kaupunkikeskusten säilyminen elinvoimaisena edellyttää houkuttelevia yrityksiä ja palveluita. Asiaa ei voi kuitenkaan sysätä yksin yritysten harteille.

"Tarvitaan toimenpiteitä, päättäjien ja yrittäjien yhteistyötä ja rohkeita kokeiluja mikä toimii ja mikä ei. Yrittäjät ovat valmiita yhteistyöhön, mutta kyllästyneitä pelkkiin muistioihin ja puheisiin. Tarvitaan konkreettisia toimia ja halua löytää ratkaisuja", Suomalaisen Kirjakaupan toimitusjohtaja Minna Kokka kommentoi.

Olennaista on, että ostoksille on päästävä myös yksityisautoilla. Julkisilla kulkuvälineillä ei voi kuljettaa suuria ostoksia, kuten urheiluvälineitä ja huonekaluja. Tutkimusten mukaan autoilijoiden tekemät kertaostokset ovat jopa nelinkertaiset jalan tai julkisilla kulkuvälineillä liikkuviin verrattuna.

Elinvoimainen keskusta lisää turvallisuutta

Asialla on kiire, sillä erikoisliikkeiden lopettaessa ja liiketilojen tyhjentyessä keskustoissa liikkuva väkimäärä vähenee. Korttelit autioituvat ja se vaikuttaa välittömästi pienten kaupunkikeskusten turvallisuuteen ja ihmisten turvallisuudentunteeseen.

"Jyväskylässä vartijat joudutaan kutsumaan liian usein rauhoittamaan häiriökäyttäytymistä myymälöiden lähituntumasta. Pelko huumekaupan ja muun pikku rikollisuuden leviämisestä tyhjentyneissä keskustoissa on ilmeinen", Minna Kokka kuvailee.

Kaupungit itse eivät ole paljon tehneet keskustojensa vetovoimaisuuden kasvattamiseksi: niiden oma markkinointi on tällä hetkellä keskitetty lähinnä houkuttelemaan turisteja ja asunnonostajia.

"Kaupunkien pitäisi markkinoida itseään myös asukkailleen ja lähialueilla asuville ostospaikkana ja palveluiden tarjoajana. Jos pienillä paikkakunnilla ei ole palveluita ja erikoiskauppoja, eivät ne ole kiinnostavia myöskään uusille asukkaille, saati turisteille", Kokka toteaa.

Lisäksi tarvitaan keskustojen vetovoimaa kasvattavia kampanjoita.

"Shopping day-tyyppiset tapahtumat, jolloin kadunvarsipysäköinti olisi ilmaista ja julkisiin kulkuneuvoihin pääsisi veloituksetta, voisivat houkutella asiakkaita asioimaan keskustoissa esimerkiksi joulunostosten aikaan", Minna Kokka jatkaa.

Tällaisia järjestetään maailmalla isoissa miljoonakaupungeissa. Esimerkiksi Bostonissa kadunvarsipysäköinti on kahden tunnin ajan ilmaista joulukuussa. Tällä kannustetaan asiakkaita tekemään joululahjaostoksia kivijalkakaupoissa.

Helsinki on tarttunut toimeen

Helsingin ydinkeskustaa kehittävä Helsinki City Markkinointi, HCM, on perustanut Downtown Helsinki -hankkeen, joka tavoitteena on tehdä töitä elinvoimaisen, toimivan ja rakastettavan ydinkeskustan puolesta. 

Suurkaupunkien keskustat kaikkialla maailmassa ovat tuottavimpia ja halutuimpia yritysten sijoittumisalueita. Siksi yhteistyö ydinkeskustan yrittäjien kanssa on tärkeää. Helsingin hyvä sijainti, merellisyys, erilaiset palvelut ja kulttuurimahdollisuudet, kuten tapahtumat, museot ja teatterit ovat ainutlaatuisia vetovoimatekijöitä.

Helsingin seutu tuottaa noin kolmanneksen koko Suomen bruttokansantuotteesta ja seudun sisällä Helsinki lähes 60 prosenttia tästä arvonlisäyksestä, hankkeen verkkosivulla kerrotaan.