Uutiset 08.01.2018
Kaisa Salmisen väitöskirjan koeputkitutkimuksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä kasvirohdosvalmisteiden tai muiden kasvivalmisteiden haittavaikutuksista. Väitöskirjan mainitsemia perinteisten aasialaisten lääkintäjärjestelmien yhdistelmärohdosvalmisteita on vain rajoitetusti myynnissä suomalaisissa terveyskaupoissa tai apteekeissa, johtuen kasviperäisten aineiden tiukasta EU-lainsäädännöstä, kertoo biokemisti FT Timo Lehto vastineessaan.
Lehdon mukaan suoria johtopäätöksiä aasialaisten perinnerohdosten tai muiden kasvivalmisteiden haittavaikutuksista ei voi vetää koeputkitutkimuksista (in vitro), sillä elimistössä (in vivo) alkaloidit toimivat eri lailla ja maksassa on erilaisia kompensatorisia mekanismeja, jotka hillitsevät haittavaikutuksia. Perinteisten aasialaisten lääkintäjärjestelmien yhdistelmärohdosvalmisteita on vain rajoitetusti myynnissä suomalaisissa terveyskaupoissa tai apteekeissa, johtuen kasviperäisten aineiden tiukasta EU-lainsäädännöstä.
Väitöskirjassa aivan oikein todetaan, että termille ”luontaistuote” (”natural product”) ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää tai merkitystä. Koska tätä terminologista ongelmaa ei ole selkeytetty, saattaa väitöskirjan sinänsä tärkeä aihe muuttua sekavaksi ja vaikeasti konkretisoitavaksi. Luontaistuotteiksi näyttäisi väitöskirjan mukaan kuuluvan joukko selkeästi lääkkeeksi luokiteltuja aineita, kuten sydänlääkkeet kinidiini ja digoksiini ja toisaalta Suomessa ravintolisinä tai elintarvikkeina myytäviä kasviperäisiä valmisteita.
Ravintolisät eivät tarvitse ennakkotarkistusta, laki kuitenkin sanoo, että myynnissä olevien ravintolisien ja elintarvikkeiden on oltava lähtökohtaisesti turvallisia, olkoonpa ne sitten vitamiineja, hivenaineita tai kasviperäisiä aineita.
Koska kuluttajat yhdistävät helposti väitöskirjassa mainitut alkaloidit apteekeissa ja terveyskaupoissa myytäviin ravintolisiin ja elintarvikkeisiin, olisi väitöstiedotteessa pitänyt tuoda ilmi mihin ”luontaistuotteisiin” tuo vakava terveysvaara kohdistuu. Aiheeton pelottelu tai yleistykset eivät mielestäni tuota lisäarvoa tiedeyhteisölle tai luontaistuotteita käyttäville kuluttajille.
Espanjalaisessa tutkimuksessa (García-Cortés ym. 2008) yrttivalmisteista johtuvia maksatoksisuustapauksia arvioitiin olevan vain 2 % kaikista maksahaittavaikutuksista.
Jostain syystä väittelijä ei ollut selvittänyt, miten moni Suomessa/EU-alueella myytävistä ”luontaistuotteista” tai ravintolisistä sisältää näitä 49 isokinoliinialkaloidia ja jos sisältää niin ovatko määrät sellaisia, että niillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia terveyteen.
Lisätietoja:
Jukka Ropponen, toimitusjohtaja, Luontaistuotteiden Tukkukaupan Liitto, 0400 161 400, jukka.ropponen@luontaistukut.fi
Timo Lehto, biokemisti, FT, 044 581 4474, ttlehto@kolumbus.fi
Tuote- ja palvelukaupan yhdistys
PL 150
Mannerheimintie 76 A
00251 Helsinki
© Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu. All Rights Reserved.