Kurkkuani kuristi, kun kiertelin maaliskuussa 2020 Kampin ostoskeskuksessa Helsingissä. Käytävillä ei liikkunut kuin huoltotöitä tekeviä työmiehiä. Ravintolakerroksessa vasta avatun ravintolan ikkunoita koristivat laput, joissa kerrottiin ravintolan avautuneen – ja sulkeutuneen.

Koronakriisi ei onneksi osoittautunut taloudelle niin karmeaksi iskuksi, kuin aluksi pelkäsin. Silti usean vuoden epävarmuus on siirtänyt monen yrittäjän kasvuhaaveita vuosiksi eteenpäin. Tämä on erityisen surkea uutinen Suomessa, jossa pienten ja keskisuurten yritysten omistajien kasvuhalut ovat muutenkin koetuksella.

Elinkeinoelämän keskusliiton viime kesänä tekemässä yrityskyselyssä 47 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti tavoittelevansa yli 10 prosentin liikevaihdon kasvua. Luku koheni samalla kun koronakriisi ja rajoitukset hellittivät, mutta silti: yli puolet yrityksistä ei näytä tavoittelevan merkittävämpää kasvua.

Kiihtyvän inflaation keskellä se tarkoittaa, että yrittäjä on valmis tekemään jatkuvasti kutistuvaa tulosta. Yrityksen pitää joko kasvaa tai kuihtua. Paikallaan junnaaminen on kuihtumista.

Erikoiskauppaa korona runteli pahemmin kuin montaa muuta elinkeinoelämän alaa. Siksi on ilahduttavaa huomata, että kivijalkakin herää eloon.

Ruohonjuuri on oiva esimerkki erikoiskaupasta, joka on ravistellut luomuruuan ja -kosmetiikan imagoa menestyksekkäästi. Samalla 40-vuotias yritys on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on viedä suomalaista erikoiskaupan menestystä yli kotimaan rajojen. Ruotsiin laajentuminen ei onnistunut, oli peruutettava takaisin.

Jos kotona on työläs kasvaa, vielä vaativampaa se on ulkomailla.

Suomalaisten erikoiskaupan menestys ulkomailla on ollut kauniisti sanottuna rajallista. Nyt jo kuollut Seppälä yritti aikoinaan valloittaa tukholmalaisia ostajia innovatiivisella SPL-nimellä. Ei onnistunut.

Marimekko on onnistunut kasvattamaan ulkomaan myynnin osuuttaan liikevaihdostaan vuosikausien työllä. Silti suomalaisten naisten ostovoima kannattelee kotimaista design-yhtiötä. Lemmikkitrendissä kiinni oleva Musti ja Mirri on laajentunut onnistuneesti pohjoismaihin yrityskaupoilla.

Eli onko kyse rohkeuden vai rahkeiden puutteesta? 

Rohkeutta kyllä löytyy. Mutta rahkeita tarvittaisiin enemmän. Me tarvitsisimme sitä, mitä Ruotsilla on: paljon Benkkuja.

Benkkuja? Kyllä, Benkkuja!

Taannoin keskustelin erään toimitusjohtajan kanssa, jonka holding-yhtiön yhtiö oli listattu sekä Helsingin että Tukholman pörsseihin. Yhtiön sijoituskohteista useita oli listattu Tukholman pörssin kasvulistalle – ei Helsinkiin. Kun kysyin syytä, sain selitykseksi Benkut.

”Benkku” eli Bengt on ruotsalainen menestynyt yrittäjä, joka sijoittaa uusiin yrityksiin.

”Kun Benkun saa golf-kentältä kiinni, samassa puhelussa kiinnostava kasvuyritys voi saada yhdellä iskulla kiinni neljä potentiaalista rahoittajaa. Näitä benkkuja ei ole Suomessa tarpeeksi”, toimitusjohtaja selitti.

Ei niin. Suomalainen menestynyt yrittäjä saa tyypillisesti yrityksensä myynnistä miljoonan tai kaksi. Supercellin johtajien kaltaisia, monta kymmentä miljoonaa netonneita yritysjohtajia on Suomessa yhä todella vähän.

Niinpä meillä on liian pieni joukko yksityishenkilöitä, jotka voisivat sijoittaa kasvaviin yrityksiin tuntuvia summia. Eikä toimialoista erikoiskauppa ole rahoituskohteena sijoittajan kuuman listan kärjessä, jos listalla ollenkaan.

Kasvu vaatii pääomaa, eikä pikkurahalla saa aikaiseksi isoa ihmettä. Siksi meidän pitäisi helpottaa yrittämistä ja työllistämistä tehokkaimmalla keinolla, mikä meillä on käytössämme. Se keino on verotus.

Verotamme ankarasti sekä työtä että pääomaa. Verotukseen pätee yksinkertainen nyrkkisääntö: mitä enemmän verotat, sitä vähemmän saat. Siksi EVA on ehdottanut esimerkiksi yhtiöverotuksen kevennystä 15 prosenttiin ja pääomatuloveron laskua 30 prosenttiin.  

Suomen julkinen sektori elää velaksi. Kasvavan julkisen sektorin rahoittamiseksi tarvitaan verotuloja, ja siksi monen mielestä pitäisi enemmin kiristää verotusta kuin helpottaa sitä. Olen eri mieltä. Verotusta pitää keventää, jotta Suomeen syntyy uusia menestyksiä – ja niiden myötä lisää verotuloja. Työn ja yrittämisen pitää kannattaa, aina!

Sitten saadaan niitä Benkkujakin!