Uutiset 13.09.2017

Verkkokauppa kasvaa nopeasti Euroopassa – alueelliset erot suuria


European Ecommerce Report 2017 -raportin mukaan eurooppalaisen verkkokaupan liikevaihto kasvoi viime vuonna 15 prosenttia, ja sen arvo oli 530 miljardia euroa. Vuonna 2017 kuluttajaverkkokaupan liikevaihdon arvioidaan kasvavan lähes 14 prosenttia noin 602 miljardiin euroon.

Markkinat ovat suurimmat Länsi-Euroopassa, ja kärkeä pitää hallussaan Iso-Britannia, jonka osuus Euroopan verkkokaupan myynnistä on kolmannes. Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa yli 80 prosenttia kuluttajista ostaa tavaroita tai palveluita verkossa. Itäisen Euroopan maissa verkkokauppa kasvoi huimaa vauhtia. Romaniassa myynti kasvoi 38 prosenttia, Slovakiassa ja Virossa 35 prosenttia, Ukrainassa 31 prosenttia ja Puolassa ja Bulgariassa 25 prosenttia.

Vuonna 2016 Euroopan verkko-ostajista kolmannes osti ulkomaisista verkkokaupoista. Kotimaan rajojen ulkopuolelta ostettiin eniten Luxemburgissa, Venäjällä ja Sveitsissä. Niissä ulkomaan ostosten osuus oli yli 60 prosenttia.

Suosituinta verkkokaupasta ostaminen on nuorten keskuudessa. Kaksi kolmasosaa 16–24-vuotiaista ostaa verkosta, mutta 55–74-vuotiaista vain kolmannes käy ostoksilla verkkokaupassa.

Raportin mukaan verkkokaupan suurimmat haasteet ovat toimitusnopeus, tekniset ongelmat ja tavaroiden vahingoittuminen kuljetuksessa.

”Raportista on nähtävissä, että verkkokauppa ja digitalisaatio muuttavat kauppaa perinpohjaisesti. Saumaton monikanavaisuus on käyttö- ja erikoistavarakaupan tulevaisuus. Elinkeinopoliittisena päämääränämme on edistää tasapuolista, online- ja offline-ympäristöt kokonaisuudessaan kattavaa, niihin yhdenmukaisesti soveltuvaa sääntelyä”, kommentoi STL:n toimitusjohtaja Lauri Pyökäri.

Keskeinen kaupan alan EU-säännösvalmistelun uhka on sääntelyn pirstaloituminen.

”Pirstaloitumista luovat esimerkiksi alustoja, geoblokkausta ja selektiivistä jakelua koskevat yksittäisten haasteiden ratkaisuyritykset ja verkkokaupan erityiskohtelu. Tavoitteena tulisi olla kaikkeen kauppaan tasapuolisesti suhtautuva saumaton sääntelykokonaisuus, sisämarkkinoiden kustannusrakenteiden yhdenmukaistaminen ja kotimarkkinoiden kustannuskilpailukyvyn varmistaminen”, toteaa Pyökäri.

JAA