Uutiset 02.03.2017

Valikoiva ja ekslusiivinen jakelu komission erityistarkasteluun


On aika tarkastaa jakelusopimukset ja saattaa ne tarvittaessa kilpailuoikeussääntöjen mukaisiksi.

Komissio julkaisee loppuraportin alakohtaisista päätelmistään koskien verkkokaupan kilpailua rajoittavia liiketoimintakäytäntöjä kevään 2017 aikana. Jo 15.9.2016 julkistetusta alustavasta raportista on havaittavissa, että komissio keskittynee säätely- ja täytäntöönpanotoimissaan eri tuotanto- ja jakeluportailla toimivien yritysten välisissä sopimuksissa ja käytännöissä havaitsemiinsa kilpailunrajoituksiin. Arvioitavaksi tulevat erityisesti ekslusiiviset jakelusopimukset ja selektiiviset jakelujärjestelmät, jotka tukkukaupan tasolla käsittävät yleensä sekä verkko- että kivijalkakaupan.

Alakohtaisessa tutkinnassa komissio on keskittynyt erityisesti yritysten asettamiin esteisiin, jotka haittaavat tavaroiden ja palvelujen rajat ylittävää verkkokauppaa aloilla, joilla verkkokauppa on laajinta. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi elektroniikka, urheiluvälineet, vaatteet ja jalkineet. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kerätä todisteita mahdollisista kilpailunrajoituksista sekä saada käsitys yleisistä, mahdollisesti kilpailua rajoittavista liiketoimintakäytännöistä ja niiden tarkoituksesta. Todisteiden ja muun tutkimustiedon käyttö ei rajoitu tutkituille aloille, vaan niitä tullaan käyttämään kaiken käyttö- ja kulutustavarakaupan arvioinnissa, mukaan lukien säännellyt erityisalat, kuten terveydenhuoltosektori.

Komission alustava raportti perustuu noin 1800 toimijan vastauksiin komission lähettämään kyselylomakkeeseen ja noin 8000 jakelusopimuksen analysointiin.

Osana alakohtaista tutkimusta komissio julkaisi maaliskuussa 2016 päätelmänsä koskien maarajoituksia eli ns. geoblokkausta, joka liittyi komission alakohtaiseen tutkimukseen. Geoblokkaus tarkoittaa tuotteiden tai palveluiden hankinnan rajoittamista kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella. Komissio on antanut geoblokkauksesta asetusehdotuksen, joka on tällä hetkellä neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Lue lisää asetusehdotuksesta. 

Alustavan raportin keskeisiä päätelmiä

Selektiivisten jakelujärjestelmien käyttö on yleistynyt selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Komissio kokee, että osa niissä nykyisin yleisesti käytetyistä jälleenmyyntiehdoista on kilpailunrajoituksellisesti liian pitkälle meneviä ja verkkokaupan kehitystä rajoittavia. Sen johdosta monikanavaympäristöön tehdyt selektiiviset jakelusopimukset ovat tulossa tarkasteluun sekä verkko- että kivijalkakaupan osalta. Erityisen pitkälle menevänä verkkokaupan rajoituksena komissio näkee vaatimuksen siitä, että jälleenmyyjän on pidettävä kivijalkaliikettä. Vaatimus mahdollistaa puhtaasti verkkomyyntiä harjoittavien jälleenmyyjien rajaamisen pois jakelujärjestelmästä kokonaan, ainakin joidenkin tuotteiden osalta. Nykyisellään kyseinen sopimusehto kuuluu ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin. Komission mukaan tällaisen sopimusehdon osalta tulisi laajemmin arvioida velvoitteen tarpeellisuutta yksittäisten tuotteiden osalta, sen sijaan että se olisi suoraan sallittu poikkeus.

Raportin mukaan aktiivista myyntiä koskevien eksklusiivisten jakelusopimusten käyttö on hyvin yleistä etenkin tukkukauppatasolla, ja ne käsittävät yleensä sekä verkko- että kivijalkakaupan. Maarajaukset ovat hyväksyttyjä muiden eksklusiivisten jakelijoiden suojaamiseksi. Erityisesti niissä tilanteissa joissa jakelijoiden tulee tehdä merkittäviä panostuksia tuotteiden markkinointiin ja brändin rakentamiseen omalla jakelualueellaan, jakelijat myös itse vaativat niitä. Ottaen huomioon verkkokaupan mahdollisuudet rajat ylittävän kaupan lisääntymiseen ja toisaalta maarajausten samaa rajoittavat vaikutukset, komissio saattaa ottaa maarajaukset tarkempaan tutkintaan ja muuttaa kantaansa niiden suhteen.

Kieltoa myydä tuotteita huutokauppapaikoilla, kuten Amazonissa, ei pidetä suoraan internet-myynnin rajoituksena ja siten vakavana kilpailunrajoituksena. Komissio perustelee kantaansa sillä, että absoluuttinen kielto myydä huutokauppapaikoilla rajoittaa ainoastaan jälleenmyyjän keinoja myydä kyseisiä tuotteita, ei jälleenmyyjän asiakaskuntaa tai maantieteellistä aluetta. Raportista kuitenkin ilmenee, että huutokauppapaikkamyynti on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille jälleenmyyjille. Lisäksi kyseisten markkinapaikkojen merkitys vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioittain ja tuoteryhmittäin. Komission mukaan kyseisen kiellon hyväksyttävyyttä tuleekin arvioida tämän johdosta tapauskohtaisesti. Erityisesti komissio saattaa puuttua kieltoon niissä tilanteissa, joissa valmistajan markkinaosuus ylittää ryhmäpoikkeusasetuksen rajat tai jakelusopimus muutoin sisältää vakavia kilpailunrajoituksia.

Mikäli jälleenmyyjän oikeutta hyödyntää valmistajan tavaramerkkejä internethakukoneissa näkyvyyden parantamiseksi rajoitetaan, saatetaan syyllistyä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on erityisen ongelmallista, mikäli valmistaja käyttää kyseisiä rajoituksia lisätäkseen omaa näkyvyyttään ja suoraa myyntiä jälleenmyyjien kustannuksella. Kysymykseen hakukonelistauksista liittyy lisäksi olennaisesti suurten internet-toimijoiden kuten Googlen ja Facebookin määräävä markkina-asema verkkomarkkinoinnissa. Komissio onkin aloittanut Googleen kohdistuvan tutkinnan muun muassa sen osalta ovatko Googlen toimet kilpailua rajoittavia ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, kun se estää joidenkin kolmansien toimijoiden näkyvyyden tietyillä hakusanoilla tarjoamissaan hakukonemainoksissa. Google myös tarjoaa tavaramerkkien haltijoille vastaavaa palvelua, jonka hyväksyttävyyttä tullaan myös arvioimaan Komission Google-tutkimuksen perusteella.

Raportin mukaan myös jälleenmyyntihintasuosituksia noudatetaan markkinoilla yleisesti. Tämä on omiaan ehkäisemään internet-myynnille ominaista vaikutusta hintojen laskuun, minkä johdosta komissio saattaa tutkia ja arvioida myöhemmin tarkemmin myös hintasuositusten hyväksyttävyyttä.

Mitä seuraavaksi?

Alustavan raportin julkaisemisesta alkoi kahden kuukauden konsultaatioaika, joka päättyi 18.11.2016. Tämä aikana eri sidosryhmät antoivat kommentteja komission raportista ja toivat esiin näkemyksiään komission päätelmistä ja vallitsevista käytännöistä.

Komissio ottaa tarpeelliseksi katsomiltaan osin konsultoinnin tulokset huomioon kevään 2017 aikana julkaistavassa loppuraportissaan, josta todennäköisesti selviävät tulossa olevat lainsäädäntöhankkeet, jotka ovat käyttö- ja kulutustavarakaupan kannalta keskeisiä.

STL on järjestänyt 3.2.2017 keskustelutilaisuuden, jossa esitetyt kommentit ja näkemykset on otettu jatkokannanmuodostuksen ja vaikuttamistyön pohjaksi. Lähtökohtana tulisi olla yritysten mahdollisuus määrittää laajan sopimusvapauden puitteissa liiketoimintansa sisältö, jakelumallit, toiminnan alueellinen kattavuus ja asiakaskohderyhmä. Epäkohtiin voidaan puuttua tehokkaasti nykyisin voimassa olevan kilpailuoikeuden keinoin.

Liitto tulee vaikuttamaan asiassa aktiivisesti niin suoraan viranomaisiin kuin kaupan alan koti- ja ulkomaisten järjestöjen kautta.

JAA