Uutiset 29.04.2019

Kuluttajaviranomaisille lisää toimivaltuuksia – vaarana ylisääntely


Komissio on julkaissut direktiiviehdotuksia EU:n kuluttajansuojasäännösten tehokkaammasta täytäntöönpanosta ja nykyaikaistamisesta. Ne sisältävät muutoksia mm. kuluttajaoikeuden direktiiveihin, jotka koskevat kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja, hintojen ilmoittamista, sopimattomia kaupallisia menettelyjä, sekä kuluttajan oikeuksia. Tästä niin kutsutusta Omnibus-direktiivikokonaisuudesta on syntynyt yksimielisyys.

Muutoksissa annetaan mahdollisuus mm. rikkomuksista määrättäviin sakkoihin, kielletään saman tuotteen myynti erilaatuisina joillain markkinoilla ilman hyväksyttävää syytä ja aggressiiviseen kotimyyntiin voidaan puuttua. Myös netin markkinapaikoilla on annettava aiempaa enemmän tietoa mm. siitä, kuka on tuotteen oikea myyjä ja kuluttajille annetaan mahdollisuus korvauksiin rikkomustapauksissa.

CPC-asetuksella lisää valtuuksia kuluttajaviranomaisille

Osana kokonaisuutta on jo hyväksytty ns. CPC-asetus, joka antaa kuluttajaviranomaisille lisää valtuuksia puuttua säädöstenvastaiseen toimintaan. Asetusta ryhdytään soveltamaan 1.1.2020, minkä jälkeen kuluttajaviranomaisten kansainvälinen toiminta saa nykyistä enemmän merkitystä. Kuluttajaviranomaiset alkavat toimia tiiviimpänä verkostona, jolla on käytössään vaikuttavampia keinoja puuttua lainvastaiseen menettelyyn. Asetus vaatii muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön, joka on valmisteilla.

CPC-asetuksen kansallisena yhteysvirastona tulee toimimaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kuluttaja-asiamiehellä on päätoimivaltuus, mutta muillekin viranomaisille on tulossa valtuuksia omalla toimialueellaan.

Tämänhetkisen esityksen mukaan valtuuksia on tulossa tietosuojavaltuutetulle, Finanssivalvonnalle, Liikenne- ja viestintäministeriölle, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, aluehallintovirastoille, Poliisihallitukselle ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle. 

Kulloinkin toimivaltaisella viranomaisella olisi laajat valtuudet saada tietoja niin elinkeinonharjoittajilta, kuin toisilta viranomaisiltakin. Viranomainen voisi tehdä myös koeostoja ja voi jopa käyttää vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja, jos se on välttämätöntä koeoston toteuttamiseksi tai sen paljastumisen estämiseksi. Jos toiminnasta voi syntyä vakavaa vaaraa kuluttajille, viranomainen voi myös esim. sulkea verkkosivuja tai ottaa ne haltuunsa.

Rikkojat kuriin – vaarana ylisääntely

Ongelmallinen kohta asetuksessa on laaja valtuus määrätä seuraamusmaksuja. Esityksen mukaan viranomainen voi määrätä liikevaihtoperusteisen sakon jos yritys on syyllistynyt laajamittaisiin kuluttajansuojan rikkomuksiin. Liikevaihtoon perustuva sakko voi helposti nousta kohtuuttomalle tasolle. Kun oikeuskäytäntöä ei ole, on riski, että seuraamusmaksujen taso on korkea. Sanktioiden määrän tulee aina olla oikeassa suhteessa siihen, millaisesta rikkomuksesta on kyse.  

Jotta kilpailu olisi tasapuolista, on tärkeää, että riittävillä sanktioilla saadaan kuluttajasäädösten rikkojat kuriin. Muussa tapauksessa rikkoja saa perusteetonta hyötyä muiden kustannuksella ja tälläkin hetkellä tätä tapahtuu erityisesti rajat ylittävässä verkkokaupassa. Aluksi on syytä käyttää lievempiä keinoja, kuten neuvontaa, ohjausta ja varoitusta. Tällöin yritys voisi korjata toimintaansa. Kansallisesti ei ole tarvetta kiristää sanktioita yli direktiivin määrittelemän minimitason. Niilläkin on riittävä vaikutus.

Omnibus-direktiivipaketti on menossa jatkokäsittelyyn. Ennen kuin se on lopullisesti hyväksytty ja saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ollaan jo todennäköisesti vuodessa 2022.

Jukka Ropponen

Johtaja, lakiasiat ja edunvalvonta

JAA

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä kirjoituksistamme: