Uutiset 28.02.2017

ALV-järjestelmään uudistuksia – todelliset ratkaisut tekemättä


Komissio ehdottaa parannuksia rajat ylittävän sähköisen kuluttajakaupan arvonlisäverotukseen. Ehdotus ei kuitenkaan ratkaisisi varsinaista ongelmaa. Aito ratkaisu sisämarkkinoille olisi yksi harmonisoitu verokanta.

Euroopan komissio antoi 1.12.2016 ehdotukset arvonlisäverotuksen uudenaikaistamiseksi rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotusten tarkoituksena on nykyaikaistaa voimassaolevia sähköiseen kauppaan sovellettavia arvonlisäverosäännöksiä ja auttaa tekemään arvonlisäverotuksesta kehitystä kestävämmän.

Ehdotuksiin sisältyvät seuraavat toimenpidekokonaisuudet:

Ehdotetut toimenpiteet otettaisiin käyttöön kahdessa vaiheessa. Toimenpiteet, jotka eivät edellytä tietojärjestelmämuutoksia, voisivat tulla voimaan vuoden 2018 alusta. Pääosa ehdotuksista tulisi voimaan vuonna 2021, koska ne edellyttävät yksityiskohtaisia täytäntöönpanomääräyksiä sekä rekisteröintiä, ilmoituksia ja maksuja koskevia mukautuksia tietojärjestelmiin.

Vuoden 2018 alusta voimaan tulevat ehdotukset

Keskeinen parannus olisi se, että sähköisten palvelujen erityisjärjestelmän piiriin kuuluviin myynteihin voitaisiin soveltaa tunnistamisvaltion eli käytännössä myyjän kotivaltion laskutus- ja kirjanpitosääntöjä mukaan lukien kirjanpidon säilyttämisaika. Nykyisin joudutaan soveltamaan jokaisen kulutusvaltion sääntöjä, jonne myyjät myyvät palveluja.

Vuoden 2021 alusta voimaan tulevat muutokset

Keskeiset muutokset olisivat seuraavat:

Sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien laajentaminen EU:n sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin ja muihin palveluihin

Ehdotuksessa erityisjärjestelmien soveltamisalaan tulevat verovelvolliset voisivat jatkossa rekisteröityä yhteen jäsenvaltioon. Tämän ns. tunnistamisjäsenvaltion kautta verovelvollinen voisi ilmoittaa ja maksaa verot kulutusjäsenvaltioihin keskitetysti. Tällöin nykyiset kynnykset 35 000 tai 100 000 euroa, joiden alittavat myynnit verotetaan kuljetuksen lähtövaltiossa, poistettaisiin. Ne korvattaisiin mikroyritysten EU:n sisäisiin sähköisiin palveluihin ja yhteisön sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin sovellettavalla 10 000 euron kynnysarvolla. Sen alle jäävän myynnin verotuspaikka säilyisi siellä, missä elinkeinonharjoittajalla on kiinteä kotipaikka. Säännös olisi yrityksille valinnainen.

Veroilmoituksen sisältöä laajennettaisiin ja siihen sisällytettäisiin tavaroiden kaukomyyntiä koskevat tiedot.

Erityisjärjestelmien laajentaminen kaukomyyntiin kolmansista maista

Komissio ehdottaa uutta erityisjärjestelmää kolmansista maista maahantuotavien korkeintaan 150 euron arvoisten tavaroiden kaukomyynnille. Se rakentuisi samoille periaatteille kuin nykyiset sähköisen kaupan erityisjärjestelmät. Verovelvollinen voisi ilmoittaa ja maksaa veron järjestelmän piiriin kuuluvien tavaroiden myynnistä kuljetuksen päättymisvaltioihin keskitetysti tunnistamisjäsenvaltionsa kautta.

Erityisjärjestelmää voisivat käyttää sekä yhteisöön sijoittautuneet että sijoittautumattomat verovelvolliset. Tilanteissa, joissa vero ilmoitettaisiin maahantuonnin erityisjärjestelmässä, veroa ei maksettaisi maahantuonnin yhteydessä.

Yksinkertaistettu menettely maahantuonnissa

Komissio ehdottaa lisäksi vaihtoehtoista yksinkertaistettua menettelyä korkeintaan 150 euron arvoisten tavaroiden kaukomyynnin maahantuonnin veron ilmoittamiseksi ja maksamiseksi tilanteissa, joissa maahantuonnin erityisjärjestelmää ei käytettäisi. Jäsenvaltioiden olisi sallittava tavaranhaltijan eli yleensä postin tai kuriiriyrityksen ilmoittaa ja maksaa tuonnin arvonlisävero kuukausittain sähköisesti tavaroiden tilaajan puolesta. Menettelyn yksinkertaisuuden vuoksi näihin tavaroihin sovellettaisiin yleistä verokantaa.

Vähäarvoisten tuotteiden verovapauden poistaminen maahantuonnissa

Ehdotuksen mukaan säädetty vähäarvoisten tavaroiden maahantuonnin verovapaus poistettaisiin. Kun maahantuonnin veron ilmoittamiseen ja maksamiseen annettaisiin mahdollisuus käyttää yksinkertaistettuja menettelyjä, ei verottomuuden säilyttämiselle olisi enää tarvetta.

Ehdotuksen vaikutukset

Komissio arvioi, että uudistukset vähentäisivät yritysten hallinnollisia kustannuksia 2,3 miljardilla eurolla ja jäsenvaltioiden verotulot kasvaisivat 7 miljardilla eurolla vuodessa.

Verovapauden poistamisella varmistettaisiin kotimaasta ostettujen ja kolmansista maista tai veroalueen ulkopuolisilta alueilta maahantuotavien tavaroiden välinen veroneutraliteetti. Samalla poistettaisiin kilpailun vääristymä EU:n ulkopuolisten ja EU:hun sijoittautuneiden yritysten välillä. Muutos estäisi vähäarvoisten tavaroiden lähettämisen tai kierrättämisen kolmannen maan tai veroalueen ulkopuolisen alueen, kuten Ahvenanmaan maakunnan, kautta Suomeen veroedun vuoksi.

STL kannattaa arvonlisäverotuksen avarakatseista uudistamista

Liitto tukee ehdotusten tavoitteita yksinkertaistaa sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverotusta koskevia sääntöjä ja pitää tärkeänä yritysten hallinnollisten kustannusten vähentämistä. Suomelle suhteellisen korkean verotason maana on myös tärkeää ehkäistä kilpailun vääristymät ja varmistaa sähköisen kaupan tehokas verotus. Ehdotusten yksityiskohtia on vielä selvitettävä tarkemmin.

Sähköisten palvelujen erityisjärjestelmien laajentaminen erityisesti EU:n sisäiseen tavaroiden kaukomyyntiin sekä muiden palvelujen myyntiin on kannatettavaa sekä menettelyn yksinkertaistamiseksi että valvonnallisista syistä. Verojärjestelmän tulisi olla niin yksinkertainen, että erityisiä pienyrityksiä koskevia poikkeuksia tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

Liiton näkemyksen mukaan keskeinen arvonlisäverotuksen uudistamiskohde on verokantoja koskevat säännöt, joihin komission joulukuussa 2016 tekemä ehdotus ei puutu. Alennetut verokannat haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa, aiheuttavat vääristymiä rajakaupassa ja lukuisat verokannat lisäävät yritysten hallinnollisia kustannuksia. Tämä korostuisi erityisesti komission kaavailemassa lopullisessa järjestelmässä, jossa rajat ylittävään myyntiin sovellettaisiin vastaavia sääntöjä kuin kotimaan myyntiin ja jossa myyjä suorittaisi veron kulutusvaltioon. Yli kaksi vuosikymmentä sitten alkuperämaaperiaatteen pohjalta laaditut säännöt eivät enää sovellu tilanteessa, jossa arvonlisäverotus on kehittynyt määräpaikkaperiaatteen eli ostajan valtiossa tapahtuvan verotuksen suuntaan.

Komission kaavailema verokantojen määrittelyn siirtäminen kokonaan jäsenvaltioille ei tapahtuisi ilman haittoja. Eri toimialojen ja tuoteryhmien suotuisampi kohtelu suhteessa muihin muun muassa kutistaisi yleistä veropohjaa, lisäisi kilpailun vääristymiä ja yleisen arvonlisäveron piirissä olevien yritysten kustannuksia. Se myös aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta. Unionin sisämarkkinoille käytännössä parhaiten soveltuva malli saattaisi olla yhden verokannan mukaan verotettava kaikkeen kulutukseen ja vaihdantaan kohdistuva arvonlisävero. Mallin käytännön toteuttaminen on poliittinen haaste.

”Suomen on ryhdyttävä tarkastelemaan omia verokantojaan välittömästi odottamatta sisämarkkinauudistuksia. Harkittavaksi tulisi ottaa arvonlisäverotuksen yhdenmukaistaminen ja yleisen verokannan budjettineutraali alentaminen. Suomen kaltaiset korkean kustannusrakenteen maat ovat verkkokaupan häviäjiä. Ulkomaiset verkkokaupat eivät hinnoittele erikseen Suomeen ja siksi esimerkiksi suhteessa Saksaan annamme arvonlisäveron kautta noin viiden prosentin kilpailuedun”, toteaa liiton toimitusjohtaja Lauri Pyökäri.

Sopiva malli on löydettävissä. Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT on syksyllä 2015 julkaissut muistion, jossa se on visioinut omista lähtökohdistaan tehokasta arvonlisäverojärjestelmää. Muistiossa esitellään laajapohjainen arvonlisäverojärjestelmä, jossa verotulojen lisäys ohjataan budjettineutraalisti alemman yhtenäisen 16 prosentin verokannan rahoitukseksi. 

JAA