Uutiset 06.03.2020

Case Perkko: Omalla brändillä ulkomaille


Laatukorujen ja –kellojen maahantuojana tunnettu Perkko tähyää Leijona-brändinsä kanssa ulkomaille. Haastattelussa Perkkon toimitusjohtaja Ari Törmälä.

Perkko Oy on yli satavuotias suomalainen yritys, jonka toiminta lähti kellojen maahantuonnista.

Tänä päivänä yritys tuo maahan merkkikelloja ja -koruja sekä toimistoteknisiä ratkaisuja. Sillä on ollut myös lähes koko taipaleensa ajan oma Leijona-kellobrändi, jonka historia ei ole aivan merkityksetön.

- Venäläistämisen aikaan leijona oli suomalaisten symboli. Leijona-kello oli osa tätä passiivista vastarintaa. Moni Mannerheim-ristin ritarikin on kertonut, että heillä oli ranteessaan Leijona-kello, Perkkon toimitusjohtaja Ari Törmälä avaa Suomen tunnetuimman kellon historiaa.

Perisuomalainen Leijona tähyilee nyt myös ulkomaille. Perkko on suunnitellut yhdessä kansainvälisesti arvostetun mestarikelloseppä Kari Voutilaisen kanssa Voutilainen X Leijona –kellosarjan, jonka kanssa on tarkoitus lähteä maailmalle.

- Kelloja saa tällä hetkellä 10 liikkeestä Suomessa ja maaliskuussa on tarkoitus aloittaa markkinointi. Kansainvälistä kiinnostusta kelloihin on jo tullut, etenkin Japanista, Törmälä kertoo.

Älykellojen nousu

Kelloalalla isoin viimeaikainen muutos on ollut älykello.

- Kelloista jos puhutaan, niin ollaan murroksessa. Jenkeissä suosituin kello on Apple, Törmälä sanoo.

Älykellojen markkinoille tulo ei ole vaikuttanut kuitenkaan kalliimpien kellojen myyntiin, sillä todellinen kelloharrastaja ei ole kiinnostunut älykellosta. Mutta alle 500 euron hintaluokan kelloissa älykello on vallannut markkinoita kvartsikelloilta.

- Älykello on usein ensikello niille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet kelloa, Törmälä sanoo.

Toinen alaa kuin alaa ravistuttava asia on globalisaation ja digitalisaation myötä tapahtunut jakelukanavien muutos.

- Pienet kivijalkakaupat vähenevät ja ostopaikat keskittyvät isoihin kaupunkeihin, hyville liikepaikoille. Poikkeuksena tietysti ne, joilla on hyvät nettikaupat, kuten Keskinen, Törmälä summaa.

Kivijalkakauppiaitakaan ei ole silti unohdettu.

- Pyrimme tukemaan kaikkia kauppiaita ja keksimään tapoja palvella heitä tehokkaammin. Meillä on esimerkiksi ekstranetti, josta myyjät näkevät, mitä meillä on varastossa ja voivat tilata tuotteet suoraan sieltä.

Kelloalan tulevaisuus vaikuttaa Törmälästä haasteista huolimatta hyvältä:

- Ihmisillä on yhä ranteessaan jotakin. Meidän pitää vain saada oikeat tuotteet oikeisiin jakelukanaviin.

Brändi edellä

Suomi eroaa kello- ja korualalla muusta Euroopasta brändikauppojen vähyydellä.

- Jo Ruotsissa kello- ja korumyymälät ovat erikseen ja isoimmissa kaupungeissa on brändimyymälöitä, joissa on huippumyyjät ja koko mallisto esillä.

Suomessa omia myymälöitä on lähinnä ainoastaan Kaleva Korulla. Michael Korssilla, jonka kelloja ja koruja Perkkokin tuo maahan, oli oma brändimyymälä muutaman vuoden ajan, mutta sekin lopetti.

Suomesta ei myöskään löydy koruja ja kelloja myyviä outlet-kyliä siinä määrin kuin muualta Euroopasta.

Silti yksi tulevaisuuden haaste on se, että valmistajat haluavat olla lähempänä kuluttajaa, minkä takia tukkukauppiaiden on mietittävä uudelleen omaa rooliaan ja pärjäämistään markkinoilla.

Yksi trendi Törmälän mukaan on myös se, että kalliimmat sveitsiläiset kellomerkit ovat vähentäneet jakelupisteitään Suomessa.

- Merkit haluavat valikoimansa hyvin esille ja pienissä liikkeissä se ei onnistu, minkä katsotaan olevan haitaksi brändille.

Markkinointi mutkistunut

Markkinointi on myös muuttanut merkittävästi muotoaan viime vuosikymmeninä. Siinä, missä aiemmin mietittiin, missä printissä pitäisi näkyä ja jaettiin mainoksia suoraan postilaatikkoihin, on nyt keskityttävä digitaaliseen ja some-markkinointiin.

Se ei ole aivan yksinkertaista.

- Meidän pitää miettiä, miten kerromme tuotteistamme oikeissa kanavissa, oikeille ihmisille ja oikealla tavalla, Törmälä sanoo.

Kysymys ei ole pieni ja sitä miettimään on palkattu ulkopuolinen konsultti.

Markkinointiin vaikuttaa myös Perkkon edustamien brändien ohjeistus. Merkit haluavat usein, että heidän mainoksensa näyttävät samalta ympäri maailman. Se tarkoittaa yleensä fiilis-kuvia, joihin maahantuojan tai myyjän nimi ei mahdu mukaan.

Niin haasteellista kuin digitaalinen markkinointi onkin, niin siihen on silti panostettava:

- Uuden kohderyhmän elämä on kuitenkin verkossa, Törmälä sanoo.

 

Teksti ja kuva: Laura Karlin

 

JAA

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä kirjoituksistamme: