Uutiset 11.02.2020

Case Miele: Kodinkonekauppaa kestävällä pohjalla


Miele uskoo nuorten arvostavan tulevaisuudessa laatua ja kestävyyttä; asioita, joihin yritys on satsannut jo toistasataa vuotta. Haastattelussa Suomen Mielen toimitusjohtaja Esa Silver.

Mielellä ja kodinkonealalla menee hyvin.

– Kun asuntoja myydään, niin myös remppaa tehdään. Tietysti yleinen ekonominen tilanne vaikuttaa myös tähän, Suomen Mielen toimitusjohtaja Esa Silver sanoo.

Hän on ollut kodinkonealalla jo 35 vuotta, Mielessä niistä 13, ja kehuu yritystä ylpeydellä.

Miele on 120 vuotta vanha saksalainen perheyritys, jolla on 49 itsenäistä tytäryhtiötä ympäri maailman. Yritys valmistaa kodinkoneita keittiöön ja pyykin- ja lattianhoitoon sekä tekee ammattikäyttöön tarkoitettuja suurtalous- ja sairaalakoneita.

Suomeen yritys rantautui vuonna 1976. Mielellä on Vantaalla oma näyttelytila ja sen kodinkoneita myydään jälleenmyyjäverkoston kautta ympäri Suomen.

Kahvinkeitin päälle sängystä

Yksi kodinkonealan merkittävän trendi on digitalisoituminen. Se tarkoittaa sitä, että kodinkoneitaan voi nykyisin kauko-ohjata mobiililaitteiden kautta.

– Kahvikoneen voi laittaa päälle sängystä tai pesukoneen pyörimään työpaikalta käsin. Uunissa voi olla kamera sisällä, niin, että voit nähdä ovatko pullat valmiita ja voit sammuttaa uuniin, Silver havainnollistaa.

Digitalisaatio lisää Silverin mukaan turvallisuutta ja helpottaa arkea. Se voi myös säästää rahaa ja auttaa muun muassa ruokahävikin välttämisessä, kun kylmälaitteen lämpötilan pystyy säätämään siellä säilytettävien elintarvikkeiden mukaan.

Digitalisoitumisessa on toki myös omat haasteensa. Jotta kauko-ohjattavat laitteet toimisivat, tarvitaan myös toimiva reititin ja verkko. Vikatilanteen sattuessa kuluttaja kääntyy usein kodinkonefirman puoleen, vaikka vika ja sitä kautta vastuu olisikin muualla.

Kodinkoneiden verkottumisen vastuukysymykset ja -rajat on usein vaikea määritellä. Elektroniikan Tukkukauppiaat ry, eli ETK on käynyt hyvää keskustelua aiheesta kuluttajaviranomaisten kanssa, jolloin vastuurajoja on pystytty tarkentamaan, ETK:n hallituksessa istuva Silver kertoo.

Suomi seuraa perässä

Kodinkonealalla Suomi eroaa muusta Euroopasta ja jopa Pohjoismaista monella tavalla.

– Usein ajatellaan, että Pohjoismaat ovat samanlaisia, mutta eivät ole. Suomessa ei esimerkiksi ole yhtään ”pure playeriä” eli puhtaasti vain verkossa toimivaa kodintekniikantoimijaa, Ruotsissa niitä on heti 20, Silver kertoo.

Tilannetta selittää osittain maamme logistiset haasteet: Itämeri erottaa Suomen Euroopasta selkeämmin kuin Ruotsin, ja tavaroiden toimittaminen Euroopan varastoista Rovaniemelle vie aikaa ja tuo huomattavia kustannuksia.

Silti kaupan kansainvälistyminen koskettaa myös Suomea ja Amazonin ja muiden verkkokauppojen rantautuminen Suomeen voi olla tulevaisuudessa niin haaste kuin mahdollisuus.

Myös trendeissä Suomi kulkee usein jälkijunassa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Silver ottaa esimerkiksi integroidut, eli kalusteisiin sijoitettavat kodinkoneet, joita myydään Suomessa vähemmän, mutta jotka muualla Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa ovat tavallisia vapaasti seisovia kodinkoneita selkeästi suositumpia. Sama tilanne oli aiemmin esimerkiksi iduktiolieden kanssa.

Yhtäläisyyksiäkin toki löytyy. Isot ketjut ovat ottaneet Suomessa vallan siinä missä muuallakin Euroopassa.

– Villien yksittäisten kauppiaiden aika alkaa olla ohi, kauppa keskittyy voimakkaasti, Silver sanoo.

 Kaupan keskittyminen tietyille ketjuille tarkoittaa kovempaa hintakilpailua ja sitä, että merkit saavat liikkeisiin kapeampia mallistoja.

Huoltohaasteita

Yksi Mielen ja kodinkonealan haasteista Suomessa on huoltoverkoston harventuminen. Mielellä on yhä koko Suomen kattava huoltoverkosto, mutta yhteistyötahot ovat vuosien varrella vähentyneet.

Mielellä on omat huoltoteknikot pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa, mutta muualla Suomessa se tekee yhteistyötä 90 partneriyrityksen kanssa. Yhtenä merkittävänä syynä kodinkonehuoltoja tekevien yritysten vähenemiseen Silver pitää sitä, ettei alalle tarjota kunnollista koulutusta.

Miele tekee koulutusyhteistyötä Vantaan ammattiopisto Varian kanssa, mikä on auttanut kouluttamaan sopivia työntekijöitä pääkaupunkiseudulle, mutta valtakunnallisesti tilanne on Silveristä huolestuttava.

Haasteita alan toimijoille on tuonut myös EU-lainsäädännön muutokset. Yhdeksi esimerkiksi Silver nostaa EU:n energiamerkin, joka oli alkujaan hyvä ja selkeä. Ajan myötä merkki kuitenkin monimutkaistui ja sen muutoksista tiedottaminen jäi lähinnä alan yritysten varaan.

Jatkuvat muutokset energiamerkin luokituksissa toivat kuluttajille vaikeuksia ymmärtää merkin tarkoitusta.

– Jos tavoite oli parantaa energiatehokkuutta, niin se ei kyllä toteutunut, Silver sanoo.

Nuorissa tulevaisuus

Mielelle laatu on ollut yrityksen kulmakivi sen koko 120-vuotisen historian ajan. Nykyisin laadun lisäksi voidaan puhua myös kestävästä kehityksestä, sillä laitteiden kestävyys on iso osa laatua.

– Miele on testattu kestämään 20 vuoden kotitalouskäyttöä, esimerkkinä pesukoneet, joiden testaus on 10 000 käyttötuntia, Silver kertoo.

Laatu näkyy tietysti myös hinnassa, jolla Miele ei ole ikinä lähtenyt kilpailemaan, eikä aio lähteäkään.

Silver uskoo kertakulutuskulttuurin katoavan pikkuhiljaa ja toivoo erityisesti nuorten löytävän yrityksen tuotteet.

– Uskon, että tulevaisuudessa nuoret tulevat arvostamaan yhä enemmän laatua ja kestävyyttä. Nuoret ovat tulevaisuuden kohderyhmämme, ensin voi aloittaa vaikka imurista!

 

Teksti ja kuva: Laura Karlin

 

JAA

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä kirjoituksistamme: