Uutiset 10.03.2016

Henkilöstön hyödynnetty potentiaali näkyy viivan alla


Henkilöstö on jokaisen yrityksen suurin voimavara. Silti monen yritysjohtajan huulilta kuulee, että henkilöstö on yrityksen suurin kuluerä. Vain harva arvottaa henkilöstön täyden potentiaalin, vielä harvempi hyödyntää sen. Kannattaisi kyllä. Tukkumyynnissä rahallinen henkilöstötuottavuusarvo voi olla jopa 800-1400 prosenttia, jolloin jokaisen työntekijän panos käyttökatteeseen on 7-13 kertaa henkilöstökustannukset.

Porukka on paikalla, muttei anna parastaan. Todellinen potentiaali jää hyödyntämättä. Syitä tällaiseen käytökseen voi olla monia. Työkyky ei ole sairastelun tai elämäntilanteen tähden paras mahdollinen. Osaamisessa voi olla puutteita, joita ihminen itse eikä työnantajakaan huomaa. Työmotivaatio voi olla heikko hyvin monista syistä. 

Näihin asioihin työnantajan tulisi havahtua. Henkilöstötuottavuuden parantamisessa jokainen euron panostus näkyy viivan alla tuloksessa.

Lokakuun lopulla Etera julkaisi tutkimuksen, joka esitteli mallin henkilöstötuottavuuden mittaamiseen ja siitä määritetyn henkilöstötuottavuusindeksin yhteyden tuloksellisuuteen. Henkilöstötuottavuusindeksi on työkyvyn, osaamisen ja motivaation tulo, joka numeraalisesti vaihtelee nollan ja sadan välillä. Eteran tutkimuksessa ison, yli 12 000 rakennusalalla toimivan henkilön aineiston keskiarvoksi muodostui 47. Maksimin 100 voi saavuttaa, kun kaikki kolme – työkyky, osaaminen ja motivaatio – ovat maksimissaan. Tällaisia huippuja on vain 4 % työväestöstä. Henkilöstötuottavuudeltaan nollassa on jopa 5 % työväestöstä. 

Blogissaan Ossi Aura, yksi tutkimuksen tekijöistä, kysyikin perustellusti, onko henkilöstötuottavuus vasta puoliksi käytössä. Selvää on, että kehittymispotentiaalia on paljon. 

Eteran hyödyntämässä esitellyssä mallissa henkilöstötuottavuuden rahallinen arvo voidaan laskea julkisesta tilinpäätöksestä. Henkilöstötuottavuusarvo lasketaan käyttökatteen ja henkilöstökulujen summana prosentteina henkilöstökuluista. Tutkimuksen mukaan henkilöstötuottavuusindeksi selitti jopa 31% henkilöstötuottavuusarvon vaihtelusta eri yritysten välillä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että koettu esimiestyö selitti eniten henkilöstötuottavuusindeksin eroja. Toiseksi eniten indeksiä selitti työyhteisön toiminta.

Oli henkilöstötuottavuus hyvä tai huono, se näkyy aina tuloksessa. Vaikka tuloslaskelmien lukuihin vaikuttavat monet muutkin tekijät henkilöstön ohella, lähtökohtaisesti henkilöstö kuitenkin tekee tuloksen. Siksi henkilöstötuottavuutta voidaan parantaa ja kehittämisen kohderyhmänä tulisi olla koko henkilöstö. Esimerkiksi osaamisen puutteet on korjattavissa koulutuksella ja työkykyä voidaan tukea monenlaisin keinoin.

Osaavan ja kannustava esimiestyö on merkittävin henkilöstötuottavuutta tukeva seikka ja esimiehen on myös huomioitava, milloin työkyvyssä, osaamisessa tai motivaatiossa on vajausta. Mutta miten saada työhönsä tympääntynyt tekijä motivoitumaan työstään uudelleen? Lopulta aito menestys lähtee jokaisesta työntekijästä itsestä. ”Se, mitä ajattelet, vahvistuu”, sanoo Mika Järvinen Kuudes Aisti Oy:stä. Ajattelutaidoilla on merkittävä rooli innostumisen ja onnistumisen mahdollistajana. 

Järvisen mukaan ihmisillä on kolme erilaista suhdetta työhön: sitoutuneet, roikkujat ja kapinalliset. Sitoutuneita työntekijöistä on noin kolmannes. He ovat tehokkaita, avoimia muutoksille ja tuottavat viivan alle plussaa. Kuitenkin lähes puolet työntekijöistä on roikkujia, jotka eivät anna itsestään muuta kuin välttämättömän. Tässä joukossa on suurin hyödyntämätön henkilöstötuottavuuden potentiaali. Loput ovat kapinallisia. Osa heistä on kapinallisia positiivisessa mielessä, sillä he pyrkivät viemään läpi tärkeitä kehityshankkeita, jotka kohtaavat muissa muutosvastarintaa. Suurin osa kapinallisista on kuitenkin ”ankeuttajia”, jotka toiminnallaan lietsovat tyytymättömyyttä koko työyhteisöön. Juuri heidän kohtaaminen ja kuunteleminen on ensisijaisen tärkeää. 

Henkilöstötuottavuuden potentiaalin hyödyntäminen vaatii yrityskulttuuria, jossa välitetään. Silloin työkykyyn, osaamiseen ja motivaatioon kiinnitetään jo varhaisessa vaiheessa huomiota, eivätkä roikkujat pääse kuormittamaan työyhteisöä. Parhaimmassa tapauksessa yrityskulttuuri sitouttaa ja innostaa kaikkia. Ja se näkyy takuulla myös tilinpäätöksessä.

JAA