Uutiset 07.03.2019
Facebookin tietosuojaskandaali oli vuoden 2018 näkyvimpiä tapahtumia sosiaalisen median kentässä, mutta se ei ollut ainoa online-liiketoimintaa kohdannut kriisi. Vuoden lopulla keskusteluun nousi kysymys koko internetin todellisuudesta, kun Yhdysvalloissa tuli julki kaksi isoa verkkomainonnan petostapausta. Esiin nostettiin perusteltu kysymys, onko online-markkinointi vain iso puhallus?
Digimarkkinoijat haluavat varsin ymmärrettävästi, että ihmiset näkevät ja katsovat heidän mainoksiaan. Mainostajat myös haluavat, että heidän mainoksiaan näytetään luotettavina pidettyjen tahojen, kuten sanomalehtien, mainospaikoilla. Brändin ja imagon kannalta sijoittelulla on suuri merkitys. Ilmi tulleissa petoksissa sekä mainoksia klikkailevat ihmiset että mainosten sijainnit vaikuttivat aidoilta, mutta olivatkin väärennettyjä.
Petoksissa haittaohjelmilla saastutetut tietokoneet ohjasivat liikennettä sivuille, jotka huijasivat mainostajaa uskomaan, että mainos oikeasti sijaitsi jossain arvostetulla sivustolla, kuten Vogue tai The Economist. Taidokkaasti suunnitellut botit väärensivät klikkauksia, hiiren liikkeitä ja jopa sosiaalisen median sisäänkirjautumistietoja naamioidakseen toimintansa oikean ihmisen tekemäksi. Osa boteista jopa ohjautui edelleen tekemään muita internet-hakuja ja keräämään evästeitä, jotta niiden käyttäytyminen vaikuttaisi aidolta. Toiminnassa todellista oli kuitenkin vain mainokset sekä mainostajien huijareille maksamat dollarit.
Tutkimusten mukaan ihmisten tekemää liikennettä on verkossa vuosi vuodelta vähemmän. Jo vuosia botit ovat luoneet liikenteestä reilusti yli puolet.
Liiketoiminnassa käyttössämme on mittarit, joilla arvioimme verkossa tapahtuvien toimenpiteidemme onnistumisia ja epäonnistumisia. Maksammehan klikkauksista ja näyttökerroista, joten mittareiden tulee kertoa todellisista tapahtumista. Ei yksin huijausten tähden, mutta niiden osaltaan kannustamina verkkoliiketoiminnan mittaamisessa ollaan siirtymässä vaikuttavuuden mittaamiseen.
Raha. Verkossa tapahtuvan markkinoinnin osuus myös suomalaisten yritysten mainosbudjeteista on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Suurimmalla osalla mainostajista on kuitenkin rajallinen budjetti.
Paljastuneiden petosten valossa on syytä olettaa, ettei kaikki huijaukset tule päivänvaloon, eivätkä nämäkään jää ainutkertaisiksi. Osa suomalaistenkin brändien mainosbudjeteista valuu siis todennäköisesti tälläkin hetkellä huijareiden taskuun. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi lähitulevaisuuden suurista ponnistuksista, mikäli haluamme pitää internetin edes jossain määrin luotettavana liiketoiminta-alustana.
Viestintäpäällikkö