Uutiset 14.01.2019
Vähäarvoisen kiinakrääsän kasautuminen Eurooppaan on sekä taloudellinen että ekologinen ongelma, jolta ei voi enää sulkea silmiä. Suomeen virtaa EU:n ulkopuolelta tuotteita, joiden osalta kuluttajansuoja on olematon ja joita ei monesti voi edes kierrättää. Tuottajavastuu ei voi jäädä vain paikallisesti toimivien yritysten harteille, vaatii Lauri Pyökäri.
Vuonna 2017 Kiinasta tuli 22 prosenttia enemmän postin kuluttajapaketteja kuin 2016. Vuoden 2018 tarkka luku ei ole tiedossa, mutta kasvu ei arviomme mukaan ole ainakaan hidastunut. Viime vuosina määrä on kasvanut 20-30 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi urheilu- ja vapaa-aikatuotteissa vuosikasvu on usein viime vuosista ollut yli 30 ja korkeimmillaan yli 40 prosenttia vuodessa.
Odotus vuoden 2021 verouudistuksen osalta on, että se vähentää radikaalisti pieniä ostoksia Kiinasta. Nykyisellä kasvutahdilla ostosten määrä ehtii kuitenkin kasvaa huomattavasti ennen uudistusta, mikä rajaa sen vaikutusta nykytilaan nähden.
Vähäarvoiset tuotteet tai pienet ostokset on termeinä hämääviä. Valtaosa kaupan tuotteista kuuluu tähän kategoriaan, esimerkiksi rautakaupan osalta lähemmäs 70 prosenttia.
Kun kuluttaja tilaa EU:n ulkopuolelta, tuotteille ei löydy Euroopasta vastuutahoa, jolle esimerkiksi voi vaarallisen tuotteen palauttaa ja jolta voisi vaatia korvauksia. Mikään sääntely ei tällaisessa tilanteessa lähtökohtaisesti suojaa kuluttajaa, vaan päinvastoin hän voi joutua ennemminkin vastuuseen eurooppalaisittain puutteellisten tuotteiden muille aiheuttamista vahingoista. EU:n ulkopuolelta kuluttajien ostamat tuotteet eivät lähtökohtaisesti ole viranomaisvalvonnan piirissä eikä kuluttajia suojata niiltä.
Kotimaisia ja EU-alueelle maahantuotuja tuotteita koskee tuote- ja virhevastuusääntely, joka on monelta osin hyvin ankara. Tuotteista on suoritettu tullit ja verot. Kilpailutilanne on hyvin epäreilu ja sääntelytilanne itsessään johtaa kaupan siirtymiseen EU:n ulkopuolelle.
Vuoden 2021 uudistuksella ei ole suoraa vaikutusta tuote- ja virhevastuu ongelmiin ja tuottajavastuuseen, jotka ovat erillisiä kysymyksiä. Esimerkiksi suoraan Kiinasta kuluttajille tulevista tuotteista puuttuvat yleensä tuotemerkinnät, eikä tuotteiden koostumus tai esimerkiksi niiden sisältämät vaaralliset kemikaalit ole tiedossa, saati valvonnan piirissä. Tämä vaikeuttaa myös kierrättämistä. Tuotteet saattavat sisältää jotakin sellaista, mitä EU-alueella ei muuten esiintyisi tai sovellu kierrätettäväksi.
Haitallista on, että kierrätyksen kustannukset jäävät kotimaisten ja Suomeen rekisteröityneiden tuottajavastuullisten toimijoiden sekä yleisen jätehuoltojärjestelmän kannettavaksi myös EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista, joiden myyjät eivät osallistu kustannuksiin, eivätkä kierrätyksen ja jätehuollon järjestämiseen.
Vähäarvoisten pakettien toimittaminen EU-alueelle aiheuttaa myös varsin huomattavat hiilidioksidipäästöt, joita sääntelyllä olisi mahdollista hillitä. Pienlähetysten määrä pelkästään Suomeen on yli 15 miljoonaa ja kaupallisten lähetysten ainoastaan noin 200.000. Esimerkiksi WalMart on laskenut Yhdysvalloissa kahden pienpaketin toimittamisen yhden sijaan aiheuttavan 35 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä. Tästä saa käsityksen mittakaavasta, kun otetaan vielä huomioon maantieteellinen etäisyys.
Toimitusjohtaja