Uutiset 30.09.2020
Geenitestaus on kasvava ja kehittyvä ala, josta hyötyvät niin tavalliset kuluttajat kuin lääketiede. Haastattelussa Nordic Genexin hallituksen puheenjohtaja Aki Karihtala.
Geenitestiala on tullut jäädäkseen. Tarjolla on monenlaisia testejä erilaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi monelle tuttuja DNA-testejä, joilla voi tutkia omat sukujuurensa.
Myös hyvinvointigenetiikka arkipäiväistyy. Kilpailu alalla on kasvussa niin Suomessa kuin maailmallakin.
Yksi alan edelläkävijöitä Suomessa on kotimainen Nordic Genex, joka kehittää ja tarjoaa hyvinvointia tukevia geenitestejä sekä suolistoterveyteen liittyviä testejä niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille.
Norgic Genexin hallituksen puheenjohtaja Aki Karihtala kertoo, että geneettisen perimän selvittäminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa siihen, miten reagoimme ravintoon, ympäristöön ja elämäntapoihin ja näin ollen helpottaa omasta terveydestä huolehtimista.
- Geenitesti on kertainvestointi, sillä oma perimä ei muutu. Geeniperimän vaikutus terveyteen on vähäisempää nuorempana, mutta kun ihmiselle tulee enemmän ikää, omien elämäntapojen ja ravitsemuksen vaikutus korostuu, Karihtala kertoo ja muistuttaa, että geeniperimätietoa on hyvä täydentää kliinisillä laboratoriokokeilla, jolloin saadaan selvyys tämänhetkisestä terveydentilasta.
Aki Karihtalan tausta on urheilubisneksessä. Hän työskenteli aiemmin yli 20 vuotta Exelillä johtotehtävissä ja perusti siinä ohessa myös kansainvälisen sauvakävelyliiton.
Liikunnasta, hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostunut mies teki itse geenitestin vuonna 2015 ja innostui alan tarjoamasta mahdollisuudesta auttaa ihmisiä oman terveyden ylläpidossa ja elämäntapamuutoksissa.
Nordic Genex perustettiin vuonna 2017 ja se työllistää tällä hetkellä neljä työntekijää sekä laajan asiantuntijatiimin, jolla löytyy osaamista genetiikan eri osa-alueilta sekä perinteisen ja toiminnallisen lääketieteen saralta. Terveystuotetukut ry:hyn yritys liittyi vuosi sitten.
Nordic Genex myy testejä niin kuluttajille kuin terveydenhoidon ammattilaisille sekä yritysten työhyvinvointiohjelmiin. Se tekee alihankintaa luotettavilta koti- ja ulkomaisilta laboratorioilta ja testidata analysoidaan kotimaisen toimijan kanssa suunnitellun softan avulla.
Tällä hetkellä kuluttajat voivat ostaa testejä terveydenhoidon ammattilaisilta, Life- ja Aito-luontaistuotekaupoista sekä yrityksen omasta verkkokaupasta.
Koska Suomen markkina on pieni, tähtää yritys vientiin. Tällä hetkellä testi löytyy suomenkielen lisäksi englannin-, ranskan- ja tšekinkielellä.
Nordic Genexin kilpailuvaltiksi Karihtala mainitsee selkokieliset ja käytännönläheiset testiraportit:
- Olemme vieneet pisimmälle sen, mitä testidatalla tehdään, ja informaatio on helposti arkeen jalkautettavaa.
Tiettyä epävarmuutta alalle tuo lainsäädäntö, joka on vasta muotoutumassa. Karihtala kertoo että, geenitestit ovat vielä niin uusi alue, ettei lainsäädäntö ole pysynyt alan kehityksen mukana. Tulevaisuus näyttää, miten esimerkiksi asiakkailta kerättyä geenidataa voi käyttää.
Haasteelliseksi tilanteen tekee myös se, että kansainväliset toimijat pystyvät tarjoamaan tuotteita yli rajojen ilman valvontaa.
Yhdysvalloissa geenitestejä tekevät yritykset ovat tienanneet sievoisia summia myymällä geenidataa lääketeollisuuden käyttöön.
Nordic Genexillä on kuitenkin toisenlaiset periaatteet. Yritys säilyttää asiakkaan dataa anonyymina siltä varalta, että asiakas haluaa tilata myöhemmin samasta aineistosta uusia, erilaisia, esimerkiksi farmakogeneettisia testejä, ilman, että uutta näytettä tarvitsee ottaa.
- Meille yksilön tietosuoja on tärkeä, emmekä myy asiakkaan tietoja eteenpäin. Halutessaan asiakas voi myös pyytää poistamaan kaikki tietonsa järjestelmästämme, Karihtala kertoo.
Kuten terveystuotealalla laajemminkin, niin myös geenitestauksen parissa toimijat kohtaavat paljon ennakkoluuloja.
Karihtalan mukaan Suomi on geenitestauksen hyödyntämisen suhteen monia muita maita jäljessä. Se näkyy esimerkiksi siinä, ettei geenitietoa hyödynnetä huippu-urheilussa samalla tavalla kuin monessa muussa maassa.
- Geenitestaus on muualla yleisempää. Sillä kartoitetaan urheilijan loukkaantumisriskejä ja ravitsemusta sekä selvitetään, miten hänen tulisi harjoitella, jotta saataisiin paras harjoitteluvaste.
Geenitestausta käytetään myös hyvin vähän ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.
Ulkomailla geenitietoa hyödynnetään enemmän esimerkiksi syöpähoidoissa niin ennen kuin jälkeen hoitojen, kun kartoitetaan niin sairastuneen henkilön riskitekijöitä kuin toipumisen kannalta parhaita elintapoja.
Testitarjonnan lisäksi Nordic Genex kouluttaakin lääkäreitä, ravintoterapeutteja ja luontaistuotepalveluita geenitesteihin liittyen.
Karihtalan mukaan alan koulutukselle on lisääntyvää tarvetta.
- Tällä hetkellä alan koulutus on Suomessa perinteisen lääketieteen saralla kohtuullisen vähäistä. Geenitiedon lisääntyessä genetiikan tulkinnan osaamista olisi hyvä jalkauttaa myös lääkäreiden keskuuteen.
Vallalla oleva terveystrendi näkyy geenitestausalalla. Myös korona-pandemian myötä vastustuskyky on noussut yhä enemmän esille ja ihmiset ovat tajunneet sen tärkeyden.
- Ihmiset ovat heränneet omaan terveyteensä. Myös dataa ja mittaustapoja, kuten erilaisia mittareita on nykyisin enemmän saatavilla.
Muutenkin ajatus yksilöllisestä terveydenhoidosta, jossa vastuu terveydestä on yhä enemmän yksilöllä itsellään, on kasvussa.
- Se on hyvä suunta, sillä yhteiskunta ei voi enää maksaa huonoista elintavoista, Karihtala sanoo.
Teksti: Laura Karlin