Uutiset 01.06.2020
Koronapandemia jättää jälkensä niin kauppaan kuin koko yhteiskuntaan. Enää ei kannata haikailla, miten palata normaaliin, vaan miettiä, miten tulevaisuusloikka tehdään saman tien, totesi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen Etu ry:n webinaarissa 19.5. kaupan alan päätöksentekijöille.
Jo ennen koronaepidemian puhkeamista olimme siirtyneet niin sanottuun post-normaaliin aikaan, jossa yllätykset, kriisit, epäjatkuvuudet ja disruptiot olivat osa arkea.
– Vakaassa ajassa ei oltu aiemminkaan. Koronakriisin viisastamana meillä kaikilla on erittäin vahva sukupolvikokemus, joka muuttaa ihmisten toimintaa ja arvostuksia. Se näkyy varmasti kaupan alalla, arvioi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.
Esimerkiksi 90-luvun lama oli monille sen eläneille sukupolvikokemus, joka opetti vihaamaan lainaa.
Kataisen mukaan ilmastonmuutoksen ohella erittäin suurella varmuudella seuraava vahva megatrendi on luonnon monimuotoisuuden pelastaminen.
– Monet yritykset ovat suunnanneet toimintaa ilmastonmuutoksen kannalta kestävämpään suuntaan. Seuraavan viiden vuoden aikana tulee uusi ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kaltainen, mutta paikallinen trendi, joka on luonnon monimuotoisuuden varjeleminen, ja se tulee näkymään taloudessa ja liiketoiminnassa vahvasti.
Yrityksillä on enenevissä määrin valtaa yhteiskunnan muovaamisessa. Katainen arvioi, että teknologia tulee sulautumaan kaikkeen ja datatalous vaatii uusia pelisääntöjä markkinatalouden kehittämiseen. Samalla talous hakee suuntaa, jossa esimerkiksi vapaakaupan puolustus ja vastustus on yksi ulottuvuus, toisaalla taas kapitalismikritiikki. Lisäksi väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Kaupan alalle Katainen antaa vinkin:
– Ikääntymistä katsotaan usein ongelmana. ”Silver economy” on toisenlainen tapa ajatella.
Silver economy'llä tarkoitetaan ikääntyville ja ikäihmisille suunnattujen tuotteiden ja palveluiden valmistusta, jakelua ja kulutusta hyödyntäen kohderyhmän ostovoimaa ja kulutustottumuksia, elämäntapaa ja terveydellisiä tarpeita.
Ajankohtaista juuri nyt on pohtia, tarjoaako koronan tuoma disruptio lisävauhtia kestävälle kehitykselle ja millaiseksi muodostuvat valtarakenteet kriisin jälkeen. Mitkä ovat arvot ja eettiset ratkaisut sekä mitkä ovat talouden uudet ajurit.
– Globaaleihin kriiseihin ei ole kansallisia ratkaisuja. Disruption aikana ja sen jälkeen on paremmat edellytykset suunnata tulevaisuutta kuin stabiilina aikana. Useammat palikat ovat liikkeellä, Katainen arvioi.
Talouden kehityksessä Katainen listaa kaksi keskeistä voittajaa, jotka ovat laajoina kokonaisuuksina 1) datatalous, keinoäly ja digitaaliset palvelut, sekä 2) kiertotalous, markkinaehtoiset ilmastoratkaisut ja markkinoille vuotavat luonnon monimuotoisuutta parantavat ratkaisut.
– Olemme kuulleet sellaisiakin mielipiteitä, että ilmastopolitiikka pitäisi pistää sivuun siihen asti, kun talous kasvaa taas nätisti. Mutta kuka meistä investoisi omia tai yritystensä rahoja kohteisiin, jotka sitten ilmastopolitiikan ollessa päällä muuttuisivat arvottomiksi? Katainen kysyy. – Sellainen höpötys kannattaa nyt unohtaa kokonaan. Ei kannata mennä lähtöruutuun, vaan miettiä, mikä on se hyppäys tulevaisuus.
Kriisin jälkeen Suomessa on digitaalisesti kouliintuneempi ja oppineempi markkina, kuluttajakenttä ja kansalaiset. Sitä muutosta Kataisen mukaan on viisasta hyödyntää.
– Elvytystoimet ja tulevaisuushyppäys kannattaa rakentaa niiden korttien varaan, jotka vetävät: datan eettinen hyötykäyttö, uusien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittäminen sekä ekologinen kestävyys. Velat on myös joskus maksettava pois. Tulossa on menoleikkauksia ja veronkiristyksiä. Tässäkin tulisi miettiä, mikä on se hyppy tulevaisuuteen.
90-luvun lamassa hyppy tulevaisuuteen rakentui kolminaisuudelle uuden markkinan synty, tutkimus- ja kehityspanostukset ja innovaatiokykyä vahvistava verojärjestelmä.
– Mikä olisi nyt se pelisäännön muutos, mikä tuo dynamiikkaa, joka saa aikaan elinvoimaista liiketoimintaa esim. datatalouden ja kiertotalouden alalla? Katainen pohtii.
Katainen tiivistää talouden kasvun uudet ajurit markkinalähtöisiin ilmastoratkaisuihin, luontoratkaisuihin, kiertotalouteen, datatalouteen, digitaalisiin uusiin palveluihin ja jossain määrin uusiin tuotantoketjuihin.
– Isojen kriisien jälkeen ihmiset voivat olla paremmin sopeutuvaisia suurempiin muutoksiin, uudenlaisten palvelujen käyttöön ja kuluttamiseen. Jo koronakriisin aikana on nähty uusien liiketoimintamallien ja uusien palveluiden syntymisiä.
Ostovoima kanavoituu aina jonnekin. Luonnon monimuotoisuus tulee olemaan iso kulutukseen ja taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvä muutostekijä.
– Ruoantuotanto on kiinni siitä, onko meillä riittävästi pölyttäjiä. Jos maaperä köyhtyy, sen kyky tuottaa ruokaa tai sitoa hiiltä vähenee. Koska luonnon monimuotoisuuteen kielteisesti vaikuttavat toimet ovat paikallisia, niistä tulee iso kysyntään ja maankäyttöön vaikuttava tekijä, Katainen summaa.
Korona yllätti sekä kaupan että Suome, miten tästä eteepäin -webinaaritallenne.