Uutiset 30.03.2020
Koronakriisi päättyy jossain vaiheessa. Väliaika on monelle yritykselle vaikea, kun tuotot laskevat, mutta kulut eivät jousta samassa tahdissa. Erilaista tukea on saatavissa, jotta muuten elinkelpoinen liiketoiminta ei katkea. Osa on vielä suunnittelupöydällä.
Päivitetty 9.4.2020 klo 14:00 – Juttua päivitetään
Valtiovallan suunnittelemat tukitoimet tarkentuivat ensimmäisen kerran perjantaina 20.3.2020. Hallituksen tiedotustilaisuudessa todettiin, että hallitus turvaa ihmisten terveyttä, toimeentuloa, työpaikkoja ja yritysten rahoituksen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on vakuuttanut, että: "Teemme työtä suomalaisten yritysten hyväksi, jotka kärsivät koronaviruksen aiheuttamista vaikeuksista. Perjantaina käsiteltävässä lisätalousarviossa on mukana paketti yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tueksi. Paketti on toistaiseksi tarpeenmukainen, mittaluokaltaan lähes 5 miljardia euroa".
Lintilä jatkaa: "Yrittäjä, kun havaitset yrityksesi talouskriisin, ota ensi töiksesi yhteyttä pankkiisi ja rahoitustahoihin. Pidämme huolen siitä, että palvelukynnys on matala. Pankeilla on valmius keskustella esimerkiksi lyhennysvapaista ja maksuaikajoustoista. Pyrimme rakentamaan joustavan rahoitusjärjestelmän nopealla aikataululla pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Valtion rahoitusta kohdennetaan ennen muuta haavoittuvimpiin toimialoihin".
Oma pankki on ensimmäinen kumppani rahoituksen turvaamiseksi. On odotettavissa, että palvelut ruuhkautuvat, joten on hyvä toimia jo ennakoiden, kun tarve ilmenee. On havaintoja, että ruuhkan vuoksi pankit eivät ota nyt uusia yritysasiakkaita.
Finnveran alkutakaus ja pk-takaus soveltuvat myös koronaviruksen aiheuttamiin käyttöpääomatarpeisiin. Yksinkertaisin ratkaisu enintään 150 000 euron (alkutakauksen osalta enintään 100 000 euron) rahoitukselle on pankkilaina, jolle Finnvera voi antaa 80 prosentin takauksen.
Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta toimineille yrityksille ja pk-takaus yli kolme vuotta toimineille. Jos rahoitustarve on suurempi kuin 100 000−150 000 euroa, hakemus tehdään suoraan Finnveraan.
Finnvera suhtautuu joustavasti kaikkiin koronaviruksen aiheuttamiin rahoituksen järjestelytarpeisiin. Heillä on valmius kasvattaa pk-yritysrahoitusta merkittävästi ja auttaa yritykset yli kriisistä. Yrityksellä tulee olla pidemmän aikavälin kannattavan toiminnan edellytykset. Finnvera on myös alentanut takauksesta yritykselle aiheutuvia kuluja.
On syytä ottaa yhteys omaan pankkiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Finnvera ja pankit joustavat maksujärjestelyissä ja niistä kannattaa sopia oman pankin kanssa mahdollisimman pian.
Lyhennysvapaiden osalta pankki voi myöntää Finnveran takauksiin 6 kuukauden lyhennysvapaan automaattisesti. Finnveran lainojen osalta lyhennysvapaiden käsittelyaika on muutamia päiviä.
Business Finlandin tehtävänä on kasvattaa suomalaisten yritysten vientiä, jakaa kansainvälistymisestä syntyvää riskiä ja poistaa siihen liittyviä esteitä. Business Finland suhtautuu käynnissä olevien projektien projektiajan ja laina-ajan muutoksiin hyvin myönteisesti ja hakee joustavuutta kaikessa toiminnassa.
Business Finland tarjoaa myös liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa. Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoitus on auennut yritysten haettavaksi torstaina 19.3.2020. Rahoituspalvelujen asiakkaita ovat muun muassa matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitusta voidaan myöntää myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.
Rahoitus on vaiheistettu kahdeksi palveluksi:
1) Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin.
Rahoitus, jonka suuruus on enintään 10 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.
2) Kehittämisavustus liiketoiminnan häiriötilanteisiin.
Rahoitus, jonka suuruus voi olla 50 000 – 100 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.
Business Finland ottaa käyttöön uuden t&k&i-lainan, jota yritykset voivat hyödyntää nykyisiä t&k&i-lainoja joustavammin muutostilanteen hallinnassa. Lainat on tarkoitettu uuden liiketoiminnan selvittämiseen ja kehittämiseen työvoimaintensiivisillä aloilla, joiden liiketoimintaan koronavirus on tuonut vaikeuksia.
Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksuun tulee tilapäinen 2,6 prosenttiyksikön alennus. Se tulee voimaan viimeistään 1.6.2020 ja on voimassa 31.12.2020 saakka, jolloin alennus merkitsee yksityisen sektorin työnantajille 910 miljoonan euron kevennystä.
Lisäksi TyEL-maksua lykätään kolmella kuukaudella työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Vastaavat muutokset koskevat myös YEL-, MyEL- ja MEL-maksuja.
Lomauttamisesta on nyt tehty yrityksille mahdollisimman joustavaa ja yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja on lyhennetty lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä kuudesta viikosta molemmista viiteen päivään.
Lisäksi lomautusoikeus laajeni koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.
Lomautustilanteessa työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan sekä oikeus purkaa työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta. Työsopimuslain mukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin viiteen päivään.
Työttömyysturvan omavastuupäivät on poistettu ja työttömyysturvan enimmäisaika ei kulu lomautusten aikana. Työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu.
Työssäoloehtoa lyhennettiin niin, että jos työssäoloehto ei muutoin täyty, työssäoloehto on 13 viikkoa niissä työsuhteissa, jotka ovat alkaneet 1.1.2020 tai sen jälkeen.
Työministeri Haataisen työryhmän teki esityksiä työmarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi ja elinkelpoisten yritysten konkurssien välttämiseksi sekä palkansaajien aseman turvaamiseksi. Näitä otettiin monelta osin huomioon tukitoimista päätettäessä.
Hallitus on päättänyt moninkertaistaa suoran lisätuen yrityksille yhteensä 1,45 miljardiin euroon. Business Finlandin kautta kanavoidaan noin 800 miljoonan euron suorat tuet ja ELY-keskusten kautta noin 400 miljoonan euron tuet. Lisäksi yksinyrittäjien tukeen on kanavoitu 250 miljoonaa euroa.
Business Finland ja ELY-keskukset voivat jakaa koronan vuoksi ongelmiin ajautuneille yrityksille suoria tukirahoja, joita yritysten ei tarvitse maksaa myöhemmin takaisin. Avustuksia voisi käyttää nykyistä enemmän esimerkiksi palkkojen ja vuokrien maksuun.
Tiistaina 31.3.2020 avautui uusi avustusmuoto yrityksille, jotka työllistävät 1-5 työsuhteessa olevaa henkilöä.
ELY-keskukset tukevat pienyrityksiä, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä ympäri maata. ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä, jotka työllistävät 1–5 henkeä.
Rahoitusta voidaan myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta.
Yrityksen kehittämisavustus koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä on harkinnanvarainen valtionavustus, jota voidaan myöntää yritykselle, jossa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä. Yksinyrittäjät eivät kuitenkaan kuulu ELY-keskusten avustuksen piiriin.
Avustusta voidaan myöntää yritykselle, jolle koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisia markkina- ja tuotantohäiriöitä synnyttäen erityisesti yritysten maksuvalmiuden turvaamiseen ja yritysrahoituksen saatavuuteen liittyviä tarpeita taloudellisen kriisin aikana.
Avustusta on mahdollista myöntää yrityksille koko maassa de minimis -tukena tai EU:n komission hyväksymän tilapäisen tukiohjelman mukaisena tukena tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin. Toimenpiteet voivat liittyä tilanneanalyysin tekemisen lisäksi mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen, alihankintaverkoston kehittämiseen ja tuotannon organisointiin.
Business Finland on avannut kaksi uutta rahoituspalvelua koronavirustilanteen vuoksi. Ne on tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille, jotka työllistävät 6-250 henkeä, ja midcap-yrityksille, joissa voi olla yli 250 henkeä töissä mutta joiden liikevaihto on alle 300 miljoonaa euroa vuodessa.*
Rahoituspalvelut on suunnattu seuraaville aloille: matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden tuotantoketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoituksella yritys voi selvittää, suunnitella ja toteuttaa itselleen uusia kehitystoimenpiteitä, joilla se pyrkii ehkäisemään ja korjaamaan koronavirusepidemian aiheuttamia markkina- ja tuotantoketjuhäiriöitä.
Suorien yritystukien lisäksi valtio takaa pankkien yrityksille myöntämiä lainoja. Yritykset ovat jatkossakin ensisijaisesti yhteydessä omaan pankkiinsa, joka myöntää rahoituksen, jonka Finnvera takaa. Finnveran takaus voi kattaa jopa 80 prosenttia pankin myöntämän luoton määrästä. Jos taattavan luoton pääoma on enintään miljoona euroa, voidaan hakemus Finnverassa käsitellä ja päättää nopeasti. Aiempi nopean käsittelyn raja on ollut 150 000 euroa. Muutoksia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa.
Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelu neuvoo maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Talousapu-neuvontapalvelusta saa myös ohjeita, miten toimia koronakriisin yritystoiminnalle aiheuttamissa tilanteissa. Talousapu-neuvontapalvelun valtakunnallinen puhelinnumero on 029 502 4880 ja se on avoinna arkisin klo 9.00–16.00.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys sisältää 150 miljoonan euron lisäpääomituksen Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Tesi käynnistää rahoitusohjelman koronaviruksen vaikutuksista tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden keskisuurten yritysten toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Tavoitteena on, että terveitä yrityksiä ei ajautuisi konkurssiin poikkeuksellisen ja niiden liiketoiminnasta riippumattoman kriisin seurauksena.
Vakautusohjelmasta sijoitetaan yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä viruksen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin.
Väliaikaisesta ohjelmasta tehdyt sijoitukset tarjoavat nopeutetulla aikataululla apua yritysten maksu-valmiuskriisiin. Tesi tulee tekemään 1–10 miljoonan suuruisia sijoituksia keskisuuriin yrityksiin, joiden liikevaihto Suomessa on vähintään 10 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 50 ja liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen kriisiä ja edellytykset siihen ovat olemassa myös jatkossa.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet rahoitusmallin yksinyrittäjille koronavirustilanteessa. Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin. Haku avataan sen jälkeen, kun mallin ja toimeenpanon yksityiskohdat on saatu ratkaistua.
Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan suuntaamalla siihen vuoden 2020 lisätalousarviosta ELY-keskusten yritystukien myöntämisvaltuuksista 150 miljoonaa euroa.
Tuen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronan aiheuttamaa katkoa toiminnalle. Tuen määrä olisi vakio ja se olisi käytettävissä kaikkiin yritystoiminnasta aiheutuviin kuluihin, erityisesti yritystoiminnasta aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin, kuten vuokriin. Tuki ohjelma olisi määräaikainen ja voimassa 6 kuukautta.
Verojen maksun osalta on tulossa maksuaikaan liittyviä helpotuksia 1.3.2020 jälkeen erääntyville veroille. Valtiovarainministeriössä valmistellaan esimerkiksi viivästyskoron pienentämistä erääntyneiden verojen maksujärjestelyyn liittyen. Yritykset voivat myös hakea Verohallinnolta ennakkoverojen alentamista tulosten heiketessä.
Yrityksen veroilmoitukselle on automaattisesti myönnetty kuukausi lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä. Erityiseksi syyksi lasketaan esimerkiksi sairastuminen, jos se on estänyt veroilmoituksen antamisen ajoissa. Jos yrityksellä on maksuvaikeuksia, voi veroille hakea maksujärjestelyä. Maksujärjestelyä voi hakea uusin helpotetuin ehdoin 25.3. alkaen.
Osa tukitoimista vaatii vielä, että niistä tehdään nopealla aikataululla erilliset päätökset. Lisää tukitoimia on tulossa myös jatkossa ja seuraava lisätalousarvio on valmistumassa toukokuussa. Yleinen näkemys on, että suorien tukien määrää on selvästi lisättävä. Nykyiset mallit eivät toimi riittävällä nopeudella, aiheuttavat lisäkustannuksia ja useat yritykset välttelevät lisävelkaantumista kaikin keinoin.
Johtaja, kuluttaja- ja tuotepolitiikka