Uutiset 23.01.2020
EU:n uusi komissio on aloittanut työnsä haastavassa maailmassa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, koskettaa lähes kaikkia talouden ja yhteiskunnan sektoreita ja syystäkin, kun panoksena on ilmastonmuutoksen kohtaaminen ja selättäminen.
Yksistään EU:n kiertotalousmalli edellyttää uudenlaista ajattelua ja otetta kemikaalipolitiikkaankin. Lainsäädäntömme on peruja lineaaritalouden aikakaudelta, jolloin sektorikohtainen tarkastelu kutakuinkin palveli tarkoitustaan. Näin ei enää ole. Komission on määrä julkaista maaliskuussa kiertotalouden toimintasuunnitelma. Se sisältää mm. elinkaareltaan kestäviä tuotteita koskevan aloitteen ja painopiste tulee olemaan paljon resursseja käyttävissä aloissa, kuten tekstiili-, rakennus-, elektroniikka- ja muoviala. Komissio on asettanut myös myrkyttömään ympäristöön tähtäävän nollapäästötavoitteen, ja sen toteuttamiseksi ensi kesänä on odotettavissa mm. ns. kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia. Tässä muutamia esimerkkejä suoraan kemikaaleja koskevista teemoista EU:ssa seuraavien viiden vuoden ajan. Esimerkit osoittavat, että lainsäädännön kokonaisvaltainen kehittäminen on välttämätöntä, eikä kemikaalimääräyksiä yksinomaan kiristämällä päästä eteenpäin.
Euroopan kemikaalivirasto ECHA on reilun kymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa paitsi EU:n kemikaalipolitiikan käytännön toteuttajana myös kemikaaliuniversumin keskeisenä vaikuttajana ulottaen vaikutustaan myös EU:n ulkopuolelle. Se tekee työtään nyt kokonaan uusissa tiloissa Telakkakadulla. Tammikuun puolivälissä sieltä mm. uutisoitiin, että neljä uutta erityistä huolta aiheuttavaa ainetta on lisätty kandidaattilistalle, jossa on nyt kaikkiaan 205 ainetta.
Viime vuosina viraston tehtävät ovat laajentunet uusille alueille ja kehitys tuntuu jatkuvan tulevaisuudessakin. Tästä viimeisin osoitus on, että ECHA alkaa arvioida juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien aineiden turvallisuutta. Ensi töikseen virastossa laaditaan positiivilista aineista, joita voidaan käyttää juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa. Lista on määrä julkaista vuonna 2024. Tulevaisuudessa yritysten on toimitettava tietoa näistä aineista ja jätettävä ECHAlle hakemus, jotta aineet voidaan listata aina määräajaksi kerrallaan.
Uusien tehtävien rinnalla kaikki REACH-asetuksen alkuperäiset prosessit pyörivät kemikaalivirastossa kuten ”business as usual”. Lupahakemuksia ja aineiden rekisteröintien edellyttämiä testausehdotuksia käsitellään eri komiteossa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Töitä riittää, koska esimerkiksi aineen nanomuodoille on vastikään määritelty tietovaatimuksia, jotka edellyttävät rekisteröintien päivittämistä.
Yksittäisiä aineita tai laajempia kokonaisuuksia koskevia aineiden käytön rajoituksiakin valmistellaan jatkuvasti. Silloin tällöin konkretisoituvat ne haasteet, joiden eteen yritykset joutuvat tahtomattaan, kun eri lainsäädännöissä valmistellaan samanaikaisesti toimenpiteitä samoja aineita koskien. Konkreettinen esimerkki on nyt juuri pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP) koskevan EU-asetuksen ja REACH-asetuksen välillä oleva ristiriita. Viimeistään 4. heinäkuuta olisi määrä alkaa noudattaa tiettyjä fluoriyhdisteitä koskevaa REACH-rajoitusta, mutta nyt ei tunnu kukaan tietävän, mitä tapahtuu, jos ja kun samanaikaisesti on tarkoitus tulla voimaan POP-asetuksessa kielto näille samoille aineille. Kaupan kannalta tilanne on erityisen epäselvä ja ei-toivottu markkinoille ennen heinäkuuta saatettujen tavaroiden suhteen, jos niissä on pieniäkään määriä kielletyksi tulevia aineita, koska POP-asetukseen on suunnitteilla maksimissaan vain kuuden kuukauden lisäaika, kun taas jo voimassa olevassa REACH-asetuksessa markkinoille saatettu tavara on rajattu kokonaan rajoituksen ulkopuolelle. Tämä tilanne tuntuu yllättäneen REACH-viranomaiset täysin, eikä heillä ole antaa kysyttäessäkään lisätietoa, saati käytännön neuvoa eteenpäin.
“Perintönä” viime vuodelta ECHA raportoi EU-laajuisen valvontahankkeen tuloksena, että 44 %:ssa tarkastettuja seosten luokituksia ja merkintöjä oli jotakin puutteita, 17 %:ssa seoksia oli väärä luokitus ja noin kolmasosassa käyttöturvallisuustiedotteista oli jotakin puutteita. Aika paljon on siis vielä monilla parannettavaa ihan perusasioissakin, mutta isot asiat mielessä toivon päättäjille ja lainsäädäntöä valmisteleville ja toimeenpaneville viranomaisille viisautta ja kunnianhimoa kohti entistä koordinoidumpia kemikaalihallinnan toimia.
Kemikaaliasiantuntija